Blogi

Virpi Harilahti-Juola - elokuu 2, 2018

Vapaaehtoistyö tarjoaa mahdollisuuden olla osa yhteisöä

Suvi Kaljunen MSL, Annika Toivoniemi-Matsinen Eläkeliitto, Bo Aarsbergen, Monique de Bos ja Anneke Boven Dordrechtin maahanmuuttotyön toimijoita, Virpi Harilahti-Juola MSL ja Petri Rinne Suomen kylät

Olimme yhdessä kahden jäsenjärjestömme, Suomen Kylien ja Eläkeliiton, kanssa kesäkuussa Erasmus+ -opintomatkalla Hollannissa tutustumassa siihen, millaisia ratkaisuja siellä on kehitetty maahanmuuttajien ja erityisesti turvapaikanhakijoiden ja pakolaisten vastaanottoon. Halusimme myös oppia, mikä asema vapaaehtoistyöllä on maahanmuuttotyössä, mitä vapaaehtoiset tekevät ja miten heitä saadaan mukaan toimintaan.

ThuisWageningen kohtaamispaikassa meidät otti vastaan yksi toiminnan koordinaattoreista Tutku Yuksel.

Hollannissa vapaaehtoistyöllä on pitkät perinteet ja se on tiivis osa myös maahanmuuttajien vastaanotto- ja kotouttamispalveluja. Tapasimme matkalla sekä niitä, jotka organisoivat ja mahdollistavat vapaaehtoisten mukaan tulemisen, että niitä jotka tekevät itse vapaaehtoistyötä.

”Saan energiaa.” ”Tapaan ihmisiä.” ”Saan ystäviä.” ” Pääsen pois surusta, saan muuta ajateltavaa.” ”Saan tehdä sitä mitä osaan ja opin samalla uutta.” ”Jos en tee omaa osaani, en koskaan pääse osaksi yhteisöä.”

Tapasimme useita sellaisia ihmisiä, jotka organisoivat vapaaehtoistoimintaa. He olivat niitä, jotka halusivat itse tehdä asioita oman lähiyhteisönsä hyväksi, olivat sitkeitä ja kärsivällisiä ja saivat muutkin innostumaan ja tulemaan mukaan. He olivat myös niitä, jotka näkivät vapaaehtoistyön keinona tuoda ihmiset yhteen, tekemään yhdessä ja tutustumaan toinen toisiinsa.

Vapaaehtoistyön keskus Vrijwilligerswerk Wageningen. Paikan toimintaa meille esitteli Amin Hagouchi.

Tapasimme myös niitä, jotka tekivät vapaaehtoistyötä. Heillä oli jokaisella oma tarinansa ja syynsä siihen, miksi olivat lähteneet luomaan asukkaiden yhteistä olohuonetta, tutustuttamaan ihmisiä toinen toisiinsa, olemaan apuna kielikursseilla tai huolehtimaan keittiöstä ja tarjoiluista. He kertoivat sen olevan mahdollisuus tehdä asioita oman lähiyhteisön hyväksi ja päästä sitä kautta osaksi yhteisöä. Monet kertoivat myös arvostavansa sitä, että saivat tehdä itselle ja yhteisölle merkityksellisiä asioita.

ThuisWageningen, vuodesta 2015 toiminut kohtaamispaikka

Tutustuimme kuntalaisten yhteiseen olohuoneeseen, mihin oli helppo tulla, koska se oli aivan ydinkeskustassa ja se oli myös visuaalisesti kaunis paikka. Ihmiset maksoivat saamistaan palveluista omalla ajallaan ja tekemällä asioita yhteiseksi hyväksi. Tämä sai heidän mukaansa ihmiset ajattelemaan asioiden arvoa ja sitä, mitä voi itse antaa omalle yhteisölleen.

Maaseudun ja kylien kehittämiseen meitä johdattivat Lelystadissa Lidwien Vos de Wael ja Janneke Verdijk.

Tutustuimme myös maaseudun kehittämiseen ja erityisesti kylätyöhön, missä oli havahduttu siihen, että osa kyläläisistä jäi aina ulkopuolelle eikä osallistunut koskaan mihinkään yhteiseen toimintaan. Tämä kylä oli ratkaissut asian niin, että valitsivat yhteisöstään kaksi jäsentä, joihin yleisesti luotettiin ja joilla oli kyky saada ihmiset luottamaan itseensä. Nämä kaksi ihmistä kiersivät kylän kaikki taloudet ja tapasivat kaikki kyläläiset henkilökohtaisesti (reilut 500 kyläläistä, n. 250 taloutta). Tapaamisissa he kartoittivat kaikkien kyläläisten osaamisen ja kertoivat siitä muillekin. Tällä tavoin he saivat kaikkien äänen kuuluviin ja osaamisen esille. Samalla kyläläiset yhdessä miettivät, miten osaamista voisi käyttää ja mitkä ovat sellaisia asioita, minkä eteen ihmiset ovat valmiita tekemään konkreettisia tekoja. Tässä onnistumisen edellytys oli ollut, että koteihin ei menty minkään valmiin ajatuksen kanssa, vaan kaikki lähti ihmisten kohtaamisesta ja vuoropuhelusta – ja sieltä nousseista asioista. Tämän kokeilun tuloksena kylässä huomattiin, että ihmiset olivat kyllä valmiita sitoutumaan sellaiseen, mihin olivat itse saaneet vaikuttaa.

Kaiken kaikkiaan matka teki taas tehtävänsä. Sen aikana oppi paljon uutta, joutui vaihtamaan näkökulmaa ja sai uusia ajatuksia eteenpäin vietäviksi. Matka ja sen aikana nähdyt esimerkit ja käydyt keskustelut vahvistivat myös sitä ajatusta, että onnistunut maahanmuuttotyö (ja ehkä mikä tahansa yhteisötyö) vaatii aina vahvan kolmijalan; toimivat ja riittävät julkiset palvelut, mahdollisuuksia päästä töihin ja opiskelemaan sekä vastaanottavan yhteisön. Jos yksikin näistä tukijaloista puuttuu, kotoutuminen voi vaikeutua tai hidastua. Ja toisaalta taas, kun nämä kaikki kolme toteutuvat, ihmiset voivat löytää paikkansa uudesta yhteisöstä hyvinkin nopeasti.

#mslfi #osallisuus #erasmus+ #suomenkylät #eläkeliitto