Blogi

Virpi Harilahti-Juola - maaliskuu 16, 2017

Miten tämä voitaisiin tehdä yhdessä?

Keskustelua kuntayhteistyöstä ja jokaisen oikeudesta olla osallisia omassa lähiyhteisössään. Keskustelijoina kansanedustaja Petri Honkonen, Tyrnävän kunnanjohtaja Marjukka Manninen, MSL:n kulttuurijohtaja Helka Ketonen ja MSL:n kehittämispäällikkö Virpi Harilahti-Juola Kuva: Hannes Torppa

Tulevaisuuden kunnan elinvoima-, hyvinvointi- ja sivistystehtävä haastaa kuntien lisäksi myös meidät järjestöt miettimään, miten ihmiset voivat hyvin ja ovat osallisia omissa lähiyhteisöissään. Ajankohtaisen kumppanuusteeman ympärille kokoonnuttiin myös kansanedustaja Petri Honkosen kutsumina maaliskuussa. Tavoitteena oli aloittaa monialainen ja -ääninen vuoropuhelu siitä mikä voisi olla MSL:n rooli tulevaisuuden kunnan kumppanina.

Ympäristöluotsauksen kautta nuorten ääni kuuluviin Pyhäjoella. Kuva: Riitta Johanna Laitinen

”Mistä osallisuuden tunne syntyy?”

Kumppanuuspöydässä keskusteltiin vilkkaasti ja innostuneesti erityisesti tulevaisuuden kunnan tehtävästä kuulla kuntalaisiaan sekä tukea kuntalaisten osallisuutta ja aktiivisuutta omassa lähiyhteisössään. Mietittiin sitä, mistä osallisuuden tunne syntyy, mikä saa ihmiset kiinnittymään paikkoihin, mikä merkitys on paikan identiteetillä ja millainen on viihtyisä lähiympäristö.

Nostettiin esille esimerkkejä, missä jokin konkreettinen paikka tai yritys on koko yhteisöä yhdistävä ja toisiinsa sitova elementti. Tällainen voi toimia suunnannäyttäjänä koko alueelle ja vahvistaa paikallista identiteettiä. Toisaalta mielenkiintoinen huomio oli sekin, että vahva paikallisidentiteetti voi olla myös toisia poissulkeva. Vahvaan ja ”kaikkien tuntemaan” identiteettiin, kulttuuriin tai tapaan voi olla vaikea päästä sisälle ja osaksi.

Kumppanuuspöydän yhteinen viesti oli, että MSL:n on rakennettava tulevia kumppanuuksiaan omien arvojensa ja tavoitteidensa pohjalta. Yhteisesti myös tunnistettiin MSL:n vahvuuksiksi omat, persoonalliset, toimivat ja muuntautumiskykyiset menetelmät, joiden avulla saadaan ihmisiä osallistumaan, olemaan aktiivisia ja ottamaan vastuuta omasta ympäristöstä ja yhteisöstä.

Pyöreän pöydän keskustelijat antoivat kuitenkin MSL:lle tehtäväksi tunnistaa entistä paremmin nämä omat vahvuutensa, tehdä ne nykyistä näkyvämmiksi ja osata kertoa niistä mahdollisille uusille kumppaneille.

Paikan adoptioTyrnävällä, oleskelupuutarha pappilan pihapiiriin. Kuva: Virpi Harilahti-Juola

”Ei avaimet käteen -hankkeita – on tehtävä yhdessä!”

Keskustelun perusteella tulevaisuuden kunnat puolestaan hakevat ennen kaikkea strategisia kumppaneita ja haluavat nähdä sen lisäarvon, mitä kumppanuus voi tuoda tullessaan. Tällaiset kunnat eivät hae pelkkiä palveluntuottajia vaan aitoja kumppaneita, joiden kanssa yhdessä tekemällä molemmat saavat ja oppivat toinen toisiltaan. Kumppanuus voi olla kestoltaan hetkessä ja ajassa elävää tai pitkäkestoista vuosia kestävää ja kiinteää yhteiseloa. Lyhytkestoisissa prosesseissa kumppanuus voi tuoda tullessaan muun muassa sparrausapua, nopeita kokeiluja, hallittua riskinottoa tai uusia näkökulmia kehittämiseen.

Osallisuuden näkökulmasta kuntien ja MSL:n välinen kumppanuus voi olla esimerkiksi kuntalaisten kuulemista uudella tavalla kaavoitukseen tai palvelujen kehittämiseen liittyvissä prosesseissa. Tärkeää on osata tunnistaa ne kumppanuuden kohdat ja kuntien omat kehittämisprosessit, mihin MSL voi tuoda esimerkiksi jonkin uuden näkökulman tai erilaisen tavan saada ihmiset osallistumaan ja ottamaan vastuuta omasta lähiympäristöstään ja -yhteisöstään.

Yhtä köyttä yhdessä ja samaan suuntaan Pudasjärven Hyvän mielen perjantaissa. Kuva: Virpi Harilahti-Juola

”Kumppanuuksien kautta osaamista ja vastuuta jaetaan.”

Kumppanuuden rakentamisen näkökulmasta on tärkeää käydä yhteistä vuoropuhelua heti suunnitteluvaiheesta lähtien. Kumpikaan osapuoli ei saisi tuoda kumppanuuspöytiin liian valmista eikä olettaa liikaa etukäteen.

Kumppaneiden on myös opeteltava tuntemaan toinen toisensa. On altistettava itsensä sille vuoropuhelulle, missä ollaan asioista montaa mieltä, etsitään yhteistä ymmärrystä ja rakennetaan keskinäistä luottamusta. On maltettava ottaa asioista selvää, tunnistettava toimintakulttuurien erot ja löydettävä yhteiset arvot ja tavoitteet.

Onnistuneen kumppanuuden kautta kunnat paikallisyhteisöinä vahvistuvat. Kumppanuuden kautta on mahdollista lisätä kuntien elinvoimaisuutta vahvistamalla paikallisia erityispiirteitä ja vahvuuksia. Vahva ja elinvoimainen paikallisyhteisö pystyy myös nykyistä paremmin huolehtimaan yksittäisten kuntalaisten hyvinvoinnista.

Yhdessä tekeminen ja erilaiset kumppanuusverkostot takaavat sen, että toiminta ei ole vain yhden toimijan vastuulla. Kumppanuuksien kautta osaamista ja vastuuta jaetaan.

 

#mslfi #osallisuus #kuntakumppanuus