Blogi

Sofia Heininen - huhtikuu 26, 2019

MSL viehättää kekseliäisyydellään ja visuaalisuudellaan

Millaista on tutkijoiden ja MSL:n välinen yhteistyö? Miten syntyy yleistajuinen opas tutkimustiedon pohjalta? Miksi ruokahävikin vähentäminen on tärkeää?

Näihin asioihin pääsin tutustumaan YLIKE-hankkeessa, jossa Maaseudun Sivistysliitto teki ammattikeittiöille suunnatun oppaan yhteistyössä Luonnonvarakeskuksen Oulun toimipaikan tutkijoiden kanssa. Hävikistä hyvikiksi – Konsteja keittiöille ruokahävikin vähentämiseksi -opas on nyt kaikkien vapaasti luettavissa ja hyödynnettävissä MSL:n Verkko-opistossa. MSL:n rooli oppaan teossa oli tuottaa tutkimustiedosta yleistajuinen ja nopeasti omaksuttava opas, josta ammattikeittiöiden henkilökunta saa vinkkejä ja opastusta ruokahävikin vähentämiseen arjessaan. Oppaaseen halusimme väriä, raikkautta ja innostavan otteen. Valokuvien sijaan teetimme oppaaseen kuvituksen, joka houkuttelee lukemaan tai vähintään selailemaan opasta. Ajatuksenamme oli, että oppaamme toisi helpon tavan vähentää ruokahävikkiä ravintoloiden, kahviloiden ja suurtalouskeittiöiden kiireisessä arjessa.

 

Kuva Hävikistä hyvikiksi -oppaan kannesta, jossa piirrettyjä kasvishahmoja

Piirros: Sara Särkkä

Yhteistyömme loppumetreillä jututin hankkeesta vastanneita tutkimusprofessori Toivo Muilua ja tutkija Kirsi Korhosta.

– Ajatus ylijäämäelintarvikkeiden hyödyntämismahdollisuuksia tarkastelevasta hankkeesta lähti liikkeelle ruoka-aputoimintaan ja kauppojen lahjoituksiin liittyvästä keskustelusta. Kahdella tutkijalla oli kokemuksia ruoka-aputoimintaan liittyvästä vapaaehtoistyöstä. Ruokahävikki oli paljon esillä kun suunnittelimme hanketta, ja aihetta on tutkittu Lukessa jo pitkään. Selvisi myös, että Pohjois-Pohjanmaalla ei juurikaan ole aikaisemmin toteutettu laajempia ylijäämäelintarvikkeita koskevia hankkeita, joten tässä oli aluerahoitteisen hankkeen paikka, Muilu ja Korhonen kertovat hankkeen taustoista.

Hankkeen ensisijainen tavoite oli selvittää Pohjois-Pohjanmaan elintarvikealan jakeluketjun (päivittäistavarakaupat ja muut elintarvikealan yritykset) ja ammattikeittiöiden ruokahävikin määrää sekä aktivoida edellä mainittuja toimijoita näkemään ruokahävikin mahdollisuudet. Luonnonvarakeskus halusi myös osallistua ruokahävikkiä koskevaan keskusteluun ja tehdä aihetta näkyväksi tälläkin alueella.

– Hävikkiopas on laadittu erityisesti ammattikeittiöitä ajatellen. Toki siitä varmasti saa jotain irti jokainen, joka on ruokahävikistä ja sen vähentämisestä jossain määrin kiinnostunut, Korhonen kuvaa.

Kirsi Korhonen sanoo, että Luke halusi oppaan ilmeeseen leikkimielisyyttä ja värikkyyttä, jotain perusraporteista poikkeavaa.

Toivo Muilu kehuu MSL:a luotettavaksi ja laadukkaaksi kumppaniksi, jonka kanssa on aina kiva tehdä yhteistyötä.

 

Onko Luke tehnyt aiemmin tämänkaltaisia yleistajuisia oppaita?

– Tiedossamme on ainakin joitain lähiruokateemaan liittyviä oppaita ja työkirjoja, joissa on vähintäänkin hyödynnetty Luken hankkeiden tuloksia. Esimerkiksi lähiruokayrittäjille on suunnattu työkirja, joka antaa eväitä liiketoiminnan kehittämiseen, Korhonen kertoo ja Muilu täydentää:

– Luke on tutkimuslaitos ja teemme paljolti tieteellisiä ja ammattilehtijulkaisuja. Olemme kuitenkin mukana lukuisissa kehittämishankkeissa (kuten YLIKE) ja niissä tuotetaan usein aineistoja, joita hyödynnetään muualla. Laadimme myös julkisille toimijoille toimenpide- ja politiikkasuosituksia, mutta emme niinkään oppaita tai ohjekirjoja.

Miksi halusitte tehdä oppaan juuri MSL:n kanssa?

– MSL:n aiemmin tuottamat, meille tutut, teokset ja esitteet ovat viehättäneet meitä visuaalisuudellaan ja kekseliäisyydellään.  Halusimme oppaan ilmeeseen leikkimielisyyttä ja värikkyyttä, jotain perusraporteistamme poikkeavaa, Korhonen sanoo.

– Olen jo pitkään tehnyt yhteistyötä MSL:n kanssa, esimerkiksi olemalla mukana MSL:n hankkeiden ohjausryhmissä ja hankkeiden järjestämissä tapahtumissa. Tiesin siis vanhastaan MSL:n luotettavaksi ja laadukkaaksi kumppaniksi, jonka kanssa on aina kiva tehdä yhteistyötä, Muilu jatkaa.

Tavoitteena on levittää opasta mahdollisimman laajalti myös maakunnan ulkopuolelle ja tässä MSL:n viestintä ja verkostot ovat hyvin tärkeitä. Tutkijat vaikuttavatkin tyytyväisiltä lopputulokseen.

– Yhteistyö sujui mielestäni todella joustavasti ja hyvällä yhteishengellä. Oppaasta tuli juuri sen tyylinen kuin toivoimmekin, Korhonen toteaa ja Muilu jatkaa:

–  Yhteistyö oli erittäin antoisaa ja sujuvaa, taas kerran!

YLIKE eli Ylijäämäelintarvikkeiden hyödyntäminen osana kiertotaloutta on Pohjois-Pohjanmaalla vuosina 2017-2019 toiminut hanke, jota toteutti Luonnonvarakeskuksen Oulun toimipaikka. Hanke sai rahoituksen Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahastosta Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen kautta. Blogin kirjoittaja työskenteli hankkeessa oppaan tuottajana.