Blogi

Virpi Harilahti-Juola - joulukuu 17, 2018

Kumppanuuden kautta uudenlaisia palveluja

”Osallisuus on sitä, että ihminen kokee olevansa merkityksellinen osa kokonaisuutta. Hän tulee kuulluksi itsenään ja vaikuttaa elämänsä kulkuun ja yhteisiin asioihin.” – Sokra, sosiaalisen osallisuuden edistämisen hanke, THL

Kuva: MSL, Martu Väisänen

MSL ja kunnat ovat lähteneet kehittämään palveluja uudenlaisen kumppanuuden kautta Kyyjärvellä, Liperissä ja Vehmersalmella strategiatyön kautta sekä Pudasjärvellä maahanmuuttotyöhön, Tyrnävällä ja Posiolla työllisyyspalveluihin, Limingassa sosiaali- ja terveyspalveluihin ja Pyhäjoella, Kyyjärvellä ja Viitasaarella nuorisotyöhön. Tavoitteena on ollut kehittää palveluihin uusia sisältöjä ja menetelmiä, jotka tavoittavat ja innostavat niiden käyttäjiä tulemaan mukaan suunnittelemaan, toteuttamaan ja arvioimaan omaa kuntaa ja sen palveluja. Kumppanuutta on rakennettu kuntalaisten, viranomaisten, päättäjien, yrittäjien ja järjestöjen välille.

Keskeistä on ollut asiantuntijuuden tunnistaminen ja osaamisen jakaminen. Muutos asiantuntijavetoisesta palvelusta osaamisen tunnistamiseen ja aitoon jakamiseen on helpommin sanottu kuin tehty. Asiantuntijan rooli muuttuu tässä prosessissa enemmän toiminnan koordinoijaksi ja mahdollistajaksi. Tämä vaatii meiltä kaikilta avoimuutta, pitkäjänteisyyttä, toistemme kunnioittamista ja konkreettista yhdessä tekemistä. Tavoitteen ja työnjaon pitää olla tämänkaltaisessa kumppanuudessa selkeä ja sen toteutumista on seurattava ja arvioitava säännöllisesti.

Kuva: MSL, Martu Väisänen

Kuva: MSL, Martu Väisänen

Parhaat tulokset ovat syntyneet silloin, kun on yhdessä tehty jotain koko yhteisölle merkityksellistä; järjestetty tapahtumia, rakennettu kuntalaisten yhteinen Hyvän mielen paikka keskelle kuntataajamaa tai tehty erityisiä paikkoja näkyväksi ja otettu yhteiseen käyttöön.

Ihmiset ovat innostuneet silloin, kun on pystytty tarjoamaan jotain uutta.

Nämä ovat myös prosesseja, joissa on tunnistettu mukana olevien asiantuntijuus ja oma osaaminen. Näistä oivalluksista on syntynyt ajatus opetella ja ottaa penkkikahvila, kyläily, puutarha, katutaide, draama ja villiveisto mukaan nuorten työpajan, nuorisotyön, kuntouttavan työtoiminnan ja maahanmuuttotyön palveluihin.

Nämä ovat kaikki esimerkkejä siitä, että palveluja on mahdollista toteuttaa niin, että ne oikeasti huomioivat palvelujen käyttäjien omat tavoitteet, elämäntilanteet ja osaamisen. Ihmiset ovat saaneet tehdä sitä, missä ovat hyviä tai mitä haluavat oppia. Monia on saatu innostettua kokeilemaan jotain ihan uutta. Kaikkien ei ole tarvinnut tehdä samaa. Ja samalla palvelujen perusajatus vahvistuu; maahanmuuttotyö tukee suomen kielen oppimista ja kotoutumista, työllisyyspalvelut auttavat ihmisiä eteenpäin ja nuorten omaehtoinen toiminta lisääntyy.

Osallisuus ei synny hetkessä eikä yksittäisissä teematapahtumissa. Osallisuuden kokemus syntyy prosesseissa ja erilaisissa mahdollisuuksissa olla mukana, tehdä itselle ja yhteisölle merkityksellisiä asioita ja vaikuttaa itseään koskeviin asioihin. Näissä meidän kehittämisprosesseissa tämä on tarkoittanut sitä, että ensin on yhdessä ideoitu ja sitten on päätetty se, mille aletaan. Seuraavaksi on mietitty, keitä siihen tarvitaan mukaan tekemään ja haetaan parhaat mahdolliset asiantuntijat. Sellaiset jotka saavat muutkin loistamaan. Sitten aletaan tehdä. Ja tehdään aika kauan. Siedetään siinä matkalla monenlaisia vaiheita ja tunteita; alun turhautumista, kun osa jo haluaisi päästä tekemään ja osa vielä miettii, alun huuman vaihtumista säännölliseksi (ehkä välillä tylsäksikin) rutiiniksi, onnistumisia ja epäonnistumisia, kykyä arvioida tekemistä monipuolisesti ja tehdä tarvittaessa muutoksia. Opitaan virheistä. Ja juhlitaan yhdessä lopputulosta.

Kuva: MSL, Martu Väisänen

Kuva: MSL, Martu Väisänen

Kumppanuus perustuu luottamukseen, toisen kunnioittamiseen ja tasavertaisuuteen. Uusi tapa tehdä haastaa kaikki mukana olijat – on uskallettava kokeilla, on luotettava, siedettävä erilaisia tapoja tehdä, on kuunneltava erilaisia näkökulmia ja ajateltava yhdessä. Aina se ei onnistu. Mutta silloin kun onnistuu, lopputulos on parempi kuin mihin kukaan olisi pystynyt yksin.

 

Uudenlaista kumppanuutta kuntien kanssa on tehty ja kehitetty Hyvän mielen paikat -hankkeen kautta Pudasjärvellä, Pyhäjoella ja Tyrnävällä, Hyvän mielen teot -hankkeen kautta Kyyjärvellä ja Viitasaarella sekä kumppanuussopimuksien kautta Posiolla, Kyyjärvellä, Limingassa, Liperissä ja Vehmersalmella.