Blogi

Helka Ketonen - maaliskuu 10, 2019

Kulttuuripolitiikkaa vaalikevääseen

#kulttuurivaalit

Taideyliopiston vaalitentti 26.2.2019 #kulttuurivaalit

Kevään vaalitentit haastavat sekä poliitikot että äänestäjät miettimään yhdessä myös taiteen ja kulttuurin tulevaisuutta. Ja rahasta puhutaan, tietysti. Yhteisenä nimittäjänä näyttää nousevan tavoite, jossa valtion budjetista toivotaan 1% kulttuurille ja taiteelle, kun se nyt on 0.8%.

Mikä merkitys kulttuurilla ja taiteella on?

Mikä merkitys kulttuurilla ja taiteella on valtion ja kuntien taloudelle, työllisyydelle ja elinvoimalle? Mikä on kulttuuriperinnön merkitys kestävyydelle? Eriarvoistuuko yhteiskuntamme, ja miten se liittyy kulttuuriperintöihimme: millaista kulttuuriperintöpolitiikkaa tarvitaan? Onko kulttuuriperintö yhdistäjä vai erottaja? Mm näiden teemojen parissa keskustelu käy vilkkaana.

Poliitikkopaneeleissa on nostettu korjausta vaativiksi alueiksi mm. taiteilija-apurahoihin korotukset, pirstaloituneen taiteellisen työn verotus kuntoon, koulutus ja tutkimusrahoihin lisää resursseja, taideharrastusten mahdollisuus kaikille asuinpaikasta ja sosiaalisesta taustasta riippumatta, museolain ja valtionosuusjärjestelmän uudistukset.

Ja mikä muuttuisi: energinen ja luova nuoriso, joka arvostaa omaa kulttuuriperintöään, tutkittua ja koettua osaamista taiteen hyvinvointivaikutuksista, taiteilijoille ja kulttuurialalle mahdollisuus kehittyä ja uudistua, digitaalisten aineistojen tuottaminen ja jakaminen Suomessa ja kansainvälisesti, luovat alat lisäämään tuloja kuntien ja valtion budjettiin, yhdenvertaiset mahdollisuudet kaikille väestöryhmille osallistua kulttuuriin, taiteeseen ja sivistykseen. Tässäpä alkuun!

Kulttuuriperintö nyt ja tulevaisuudessa – kuka määrittelee, kuka maksaa?

Museovirasto järjesti kulttuuripoliittisen paneelin 6.3. Kansallismuseossa.  Paneelin herätteinä olivat suomalaisten näkemyksiä kartoittanut Kulttuuriperintöbarometri 2017 sekä Euroopan neuvoston puiteyleissopimus kulttuuriperinnön yhteiskunnallisesta merkityksestä (Faron sopimus). Juontajana toimi Ylen uutisankkuri Jussi-Pekka Rantanen, joka johdatteli panelistit keskusteluun neljän pääteeman kautta: identiteetti (suomalaisuus, eurooppalaisuus, kulttuuriperinnön merkitys), talous ja raha, ekologisuus (korjausrakentaminen vs. uudisrakentaminen), ja eriarvoistuminen (millainen rooli kulttuurilla ja taiteella voi olla positiivisena voimana). Paneelin voi katsoa tallenteena YouTubesta:

Kulttuuriperintöbarometri

Vuoden 2017 Kulttuuribarometri-kyselyssä haastateltiin 15. – 24.11. välisenä aikana yhteensä 2066 henkilöä siten, että haastateltu joukko edusti maamme 18–79 -vuotiasta väestöä. Haastatteluihin pohjaavassa tutkimuksessa käsiteltiin mm. kulttuuriperinnön koettua tärkeyttä ja sen merkitystä sekä kansalaisten mielipiteitä kulttuuriperinnön säilyttämisestä ja suojelusta. Kiinnostuksen kohteina ovat olleet kansalaisten asenteet, jotka liittyivät kulttuuriperinnön vaalimiseen, kulttuuriperinnön eri osa-alueiden suojelemisen tärkeyteen sekä siihen, mitä asiaa kansalaiset pitivät kaikkein tärkeimpänä vaalimisen arvoisena asiana. Tutkimuksen aihealueisiin kuului myös kulttuuriperinnön yhteiskunnallinen merkittävyys ja siihen liittyvät vastuullisuuden ja osallisuuden kysymykset.

Ammattina taiteilija – vaalipaneeli 18.3. Helsingissä. Tilaisuutta voi seurata myös verkossa livestreamin välityksellä. Järjestäjänä Suomen Kirjailijaliitto ja Suomen Taiteilijaseura. Tapahtuman FBsivu.

Kulttuuriperintö nyt ja tulevaisuudessa – kuka määrittelee, kuka maksaa? Paneeli 6.3. Kansallismuseossa. Tallenne löytyy täältä.

Taide tekee tulevaisuuden -taideyliopiston vaalitentti  26.2. jonne oli kutsuttu kulttuuripoliittisista kysymyksistä kiinnostuneita Helsingin vaalipiirin ehdokkaita. Tallenne löytyy täältä.

Kulttuuriperintöbarometri 2017, Museovirasto ja ympäristöministeriö, pdf.