Blogi

Helka Ketonen - joulukuu 10, 2019

Tähtihetkiä ihmisen ja luonnon kohtaamisista – kulttuurin ja taiteen vuosi 2019

Mikä sinulle on tärkeintä kulttuuriperintöä ja kulttuuriympäristöä?

Syyskuussa sain kutsun pitää luennon kiinalaisille yliopisto-opiskelijoille suomalaisesta kulttuurista. Juuri Suomeen tulleet nuoret kuuntelivat ja katselivat totisina kuva- ja videokavalkadia, jolla esittelin niin Sibeliusta ja savusaunaa kuin Muumeja, Marimekkoa ja Haloo Helsinki -bändiä. Eniten ihastusta opiskelijoiden joukossa herätti kuitenkin suomalainen talvinen luonto, kesyttämätön maisema ja jokamiehen oikeudet.

Festivaaliyleisö Kemiönsaarella tutustui uusiin pienoisveistoksiin mm metsässä

Mikä mahtaa olla suomalaisten näkemys omasta kulttuuriperinnöstä ja kulttuuriympäristöstä – mikä on meille tärkeintä? Tätä selvitetään Kulttuuriperintöbarometrissa, jonka Museovirasto ja ympäristöministeriö tekevät parin vuoden välein. Barometri luotaa suomalaisten näkemyksiä kulttuuriperinnöstä ja kulttuuriympäristöstä laajan kansalaiskyselyn muodossa. Se sisältää tärkeää tietoa siitä, miten kulttuuriperinnön ja -ympäristön käsitteet ymmärretään ja tunnetaan kansalaisten keskuudessa. Viimeisin barometri kertoo, että tärkeimpien asioiden listassa kärkeen nousevat luontoympäristö, kieli, tavat ja perinteet sekä (käden)taidot. Näiden jälkeen tulee ihmisten yhteiset kokemukset ja tarinat.

Vuonna 2019 olemme Maaseudun Sivistysliiton kulttuuri- ja taidetoiminnassa tukeneet eri tavoin omakohtaista ja vastuullista suhdetta paikalliskulttuuriin, lähiympäristöön, luontoon ja ihmisen omaan kokemusmaailmaan. Olemme olleet mukana suunnittelemassa ja toteuttamassa kulttuuritapahtumia ja –festivaaleja, taidetyöpajoja sekä taidenäyttelyitä  yhteistyössä kuntien, museoiden ja erilaisten paikallisten toimijoiden kanssa eri puolilla Suomea. Lue lisää ITE-taiteen tähtihetkistä vuodelta 2019 täältä. 

Suuri kiitos vuoden 2019 kulttuuritoiminnasta kuuluu taiteilijoille ja paikallisille tapahtumatuottajille, jotka ovat lähteneet kanssamme ennakkoluulottomasti luomaan uudenlaisia tapahtumia, näyttelyitä, työpajoja, yhteisöllisiä taidetekoja, videoita ja värikästä viestintää.

Kyläfestivaalit yhdistävät paikalliset ja vapaa-ajan asukkaat

Ilona Korhonen kokosi kyläläisistä iloisen kuoron CityTorppariviikon aikana, osaksi Portaan taidekesää.

Kansatieteellinen elokuva ja kansanmusiikki löivät kättä Portaan Nahkurinverstaan Taidekesässä Tammelassa 23.-25.8. kun tapahtuma toteutettiin nyt ensimmäistä kertaa, yhteistyössä Tammelan kulttuuripalveluiden, Nahkurinverstas-museon, Kulttuuriyhdistys Teatteri Umpihangen ja Maaseudun Sivistysliiton yhteistyössä. #citytorppari

Karhufestivaali on Suomen itäisin kulttuurifestivaali Ilomantsissa, jossa tapahtuman suunnittelu ja järjestelyt tehdään yhdessä kuntalaisten, paikallisyhdistysten ja -yritysten sekä ITE-veistäjien kanssa.  Se on erinomainen esimerkki tapahtumasta, jonka ytimen muodostavat puunveisto ja karhuun liittyvät paikalliset kulttuuriperinteet. Koko kylä on mukana järjestelyissä, vuosi vuodelta laajemmin ja innokkaammin ja tapahtuman kävijämäärät kasvavat myös vuosi vuodelta: 2019 jo 10 000 kävijää levittäytyy eri puolille Ilomantsin kylää. Kolmen päivän aikana ohjelmassa on työnäytöksiä, workshopeja, veistokilpailuja ja monenlaista kulttuuriohjelmaa. MSL on ollut alusta saakka aktiivisesti mukana. #karhufestivaali #itetaide

Karhufestivaalit Ilomatsissa

Palkittu, monitaiteellinen kulttuuritapahtuma Festival Norpas järjestettiin kahdeksatta kertaa Kemiönsaaren Taalintehtaalla 2.-4.8. Festivaalilla oli tänä vuonna ajankohtainen kaksoisteema, kulttuurin diversiteetti ja luonnon monimuotoisuus. Yhteistyössä Maaseudun Sivistysliiton kanssa Norpas ry on tuottanut tähän mennessä jo kaksi pysyvää ympäristöteosta Taalintehtaalle. Osa teoksista on rakennetussa ympäristössä ruukkikylälle ripoteltuna, osa on puolestaan luonnonympäristössä Taalintehtaan upeiden retkeilyreittien ja luontopolkujen varrella. #citytorppari #residenssitaiteilija

Lue lisää MSL:n Citytorppareista ja residenssitaiteilijoista täältä.

Tyhjät tilat ja rakennemuutos

Kivijalkaympäristöt, yhteisötaide, kaupunkimuotoilu, rakennemuutos, tyhjät tilat, yritykset ja uudet palvelut, digitalisaatio. KORTTEERI-hanke yhdistää taiteen, yleisöt, välittäjätahot sekä yrittäjät kaupunkitilassa tapahtuvien lyhytkestoisten taidetekojen ja -teosten kautta. Tavoitteena on ollut taiteen ja kulttuurin keinoin elävöittää pienten- ja keskisuurten  rakennemuutospaikkakuntien keskusta-alueita. Kortteerin rakentama monialainen verkosto on mahdollistanut uudenlaisen luovien alojen ja kasvu- ja rakennemuutosalojen yhteistyön edistämällä kokeilukulttuuria. Kortteerin tuloksena toteutettiin alueellisia testiympäristöjä/pilottikokeiluja Kankaanpäässä, Huittisissa, Varkaudessa ja Seinäjoella. Vuoden lopussa valmistuu loppujulkaisu, johon on koottu parhaat käytännöt ja opit.

Kaupunkimuotoilu, Placemaking, Kortteeri-hankkeen kouylutusmateriaalia

Päivi Raivion koulutusmateriaalista: “Kaupunkiuotoilu”

Kaupunkimuotoilukoulutuksissa kuultiin mm. Kankaanpään kaupungin elinkeinojohtajaa Marko Rajamäkeä. Hän kannusti kaikkia kaupunkitoimijoita yhdessä kohti älykkäitä ratkaisuja. – Meillä Kankaanpäässä taide on vahva kilpailukykytekijä, sillä erotutaan muista maaseutukunnista. Miten taide voisi pirskahdella esiin vielä yllätyksellisemmin ja tuottaa matkailijoille vau-elämyksiä. Tätä lisää,toivoi Rajamäki puheenvuorossaan.

Hanketta on vetänyt Satakunnan ammattikorkeakoulu SAMK, yhteiskumppaneina Maaseudun Sivistysliitto, Seinäjoen taidehalli, Varkauden kaupunki ja museotoimi, Kankaanpää kaupunki ja museo sekä Pohjois-Satakunnan Kehittämiskeskus PSKK. Hankkeen kotisivut löytyvät täältä.

Ihmiseltä ihmiselle

Tarinat ja muistot, toisen ihmisen läsnäolo ja vuorovaikutus – näitä teemoja olemme käsitelleet kirjoituskilpailussa ja tanssityöpajoissa kuluneen vuoden aikana, erilaisten yhteistyökumppaneittemme kanssa.

Kyläillään!-kirjoituskilpailun voittaja Heleena Lassila osallistui palkintojenjakoon etästudiosta Kälviältä.

Kyläillään-kirjoituskilpailun yli 800 tekstiä kertovat todella monipuolisesti – ja monella eri murteella – suomalaisista kyläilytavoista ja tapakulttuurista sodanjälkeisestä Suomesta aina tähän päivään asti: perhe-elämä, sukulaisuussuhteet, yhteisöjen rakenteet, sosiaaliset suhteet, lasten elämä ja asema, ruokakulttuuri, ajanviete liikkuminen, kaupungistuminen – ja niin edelleen. Kaikki tekstit on koottu SKS:n arkistoon, josta ne jatkossa löytävät tiensä myös eri alojen tutkijoille, suunnittelijoille, taustatyötä tekeville toimittajille, historiikkien kirjoittajille ja monelle muulle. Kilpailun parhaimmistosta julkaistiin joulukuun alussa 32 tarinaa sisältävä kirja Käykää peremmälle! Kirjoituksia kyläilystä. Kirjan on toimittanut Lauri Oino ja kustantanut Maahenki Oy. Tutustu kirjoituskilpailun voittajiin täällä.

Hanna Brotheruksen ohjaaman TRUST-tanssiteoksen teemana on miesten välinen kosketus. Tanssijaryhmässä on yhdeksän erilaisista taustoista tulevaa suomalaismiestä, joista nuorin on 12- ja iäkkäin 85-vuotias. Joukossa on yksi ammattitanssija, muut ovat opiskelijoita, eri ammattien edustajia ja eläkeläisiä. Ryhmä harjoitteli syksyn aikana ja elokuvan kuvaukset tehtiin loka-marraskuussa hylätyssä tehdashallissa ja ulkona merenrannalla. Yhdessä Eläkeliiton kanssa toteutettu ylisukupolvinen tanssielokuva saa ensi-illan helmikuussa Eläkeliiton vuosijuhlassa. Hannan kehittämää tanssimetodia tullaan soveltamaan tulevina vuosina myös liittojemme kurssi- ja työpajatoiminnassa. Tanssielokuvan kuvauksista lisää blogissa.

Yhdeksän miehen tarina, tanssielokuva TRUST

Aineeton kulttuuriperintö on elävää perinnettä

Aineeton kulttuuriperintö on läsnä ihmisten arjessa ja yltää kaikkialle ihmisen toiminnan muotoihin. Se voi olla esimerkiksi suullista perinnettä, esittävää taidetta, juhlia ja tapoja, käsityötaitoja tai luontoa ja maailmankaikkeutta koskevia tietoja ja taitoja. Näiden pohjalta voi syntyä esineitä, erilaisia esittäviä ilmaisun muotoja tai vaikkapa ruokia ja leikkejä. Elävän ja hyvinvoivan kulttuuriperinnön suojelemisen ja ylläpitämisen ytimessä ovat perinteen harjoittajat. Suomessa on tukena myös laaja ja vakiintunut infrastruktuuri esimerkiksi koulutuksen, tutkimuksen, muistiorganisaatioiden ja kulttuuriorganisaatioiden kautta, jotka omissa toimenpiteissään tukevat myös aineettoman kulttuuriperinnön säilymistä ja siirtämistä.

Elävän perinnön suomalaiseen wikiluetteloon, linkki, on saanut ilmoittaa ehdotuksia, joista opetus- ja kulttuuriministeriö valitsee Suomen hakemukset Unescon kansainvälisiin aineettoman kulttuuriperinnön luetteloihin. Suomen ensimmäiset hakemukset koskivat saunomista sekä kaustislaista viulunsoittoa.

Maaseudun Sivistysliitosta olemme ilmoittaneet tähän wikiluetteloon mukaan Ympäristöluotsit: MSL:n kehittämä ympäristöluotsikoulutus valmentaa ympäristöasioista kiinnostuneita henkilöitä vapaaehtoisiksi vertaisohjaajiksi. Ympäristöluotsit ovat vapaaehtoisia kanssakulkijoita, jotka ovat valmiita ottamaan muitakin mukaansa löytöretkille sekä tuttuihin että uusiin ympäristöihin. He rohkaisevat tarkkailemaan elinpiiriä aistit herkkinä ja tarpeen tullen toimeenkin tarttuen. #ympäristöluotsit

Ympäristöluotsit Joensuussa

Valmistautumista ITE-taiteen juhlavuoteen 2020

Vietämme vuonna 2020 ITE-taiteen juhlavuotta. Monipuolinen ohjelma julkaistaan heti tammikuussa ITE-netissä. Tekemistä ja kokemista riittää koko vuodelle, eri puolilla Suomea. Vuoden 2019 aikana olemme lisänneet yhteistyötä outsidertaiteen toimijoiden kanssa sekä Suomessa että Euroopassa: verkostotapaamisia, kansainvälisiä vierailuita, ERASMUS+ matkoja sekä julkaisujen, näyttelyiden sekä tapahtumien suunnittelua. Myös uudet ITE-taiteen kartoitukset on aloitettu Satakunnassa sekä Hämeessä, niistä voit lukea lisää täältä.

Väinö Ylénin taidekoti Kodisjoella on Satakunnan tunnetuin ITE-taidekohde.