Blogi

Sofia Heininen - kesäkuu 4, 2018

Kuinka rakentaa yhteisöllinen puutarha

Yhteisöllinen puutarha on oivallinen keino tuoda ihmisiä yhteen. Viljelyn lomassa tutustuminen käy luontevasti, kun on konkreettista tekemistä ja yhteinen tavoite: kasvien kasvattaminen sadonkorjuuta varten. Sadonkorjuusta voi tehdä juhlallisen tapahtuman, johon kevään ja kesän uurastukset huipentuvat. Viljelyssä ehkä parasta on se, että oman toiminnan tulokset näkyvät melkein heti: kasvit alkavat kasvaa, ja kasvun kehitystä on mukava seurata viikko viikolta.

Nuori ja ikääntynyt viljelevät yhdessä

Pohjankartanon koulun yhteisöllisessä puutarhassa on mukana myös ylisukupolvisuus. Kuvat: Sofia Heininen

Oulussa yhteisölliseen puutarhaan tuli mukaan myös ylisukupolvisuus, kun rakensimme Pohjankartanon koululle puutarhan yhdessä nuorten ja ikääntyneiden kanssa. Mukana viljelemässä on koulun 7. luokka ja viereisen palvelukoti Caritas Annansilmän asukkaita. Puutarha on osa MSL:n ja Marttojen RAIMO-hanketta, ja minä toimin puutarhan vetäjänä. Kevään kokemusten perusteella kokoankin tässä nyt hieman yhteisöllisen puutarhan rakentamisohjeita.

Ensimmäinen ja tärkein asia on yhteistyötahojen löytäminen. Meidän puutarhamme idea tuli suoraan koululta, kun ikäihmisten ja nuorten yhteentuomisesta innostunut opettaja otti yhteyttä Maaseudun Sivistysliittoon. Opettajan viljelyidea sopi hyvin yhteen MSL:n käyttämien menetelmien kanssa, ja sopiva hankekin oli olemassa.

Tärkeä asia on myös hyvissä ajoin aloittaminen. Me aloitimme yhteisöllisen puutarhan suunnittelun jo viime syksynä, ja heti varhaisessa vaiheessa otimme suunnitteluun mukaan myös Caritas Annansilmän. Kun on hyvin aikaa valmistella, välttyy yllätyksiltä ja viivästyksiltä. Puutarhakausi kun on Suomessa niin lyhyt, niin on järkevää tehdä kaikki mahdollinen esivalmistelu jo syksyn ja talven aikana. Puutarhakausi myös alkaa jo paljon ennen varsinaista lämmintä aikaa: jos haluaa kasvattaa kasvit itse siemenistä asti, osa kasveista täytyy esikasvattaa jo helmi-maaliskuusta alkaen.

Kuvassa näkyy esikasvatusvälineitä: kasvien siemeniä, multaa, lusikoita ja mittakulhoja

Esikasvatuksia voi tehdä vaikka maitopurkeista tuunatuissa alustoissa.

Yhteisöllinen puutarha on kätevää rakentaa viljelylavoista. Viljelylavat ovat laatikkomaisia laudasta rakennettuja alustoja, joihin kasvit istutetaan. Viljelylavan etuna avomaaviljelyyn on se, että se ei ole tiiviisti kiinni maassa, eli viljelylavassa kasvit eivät saa niin helposti kylmää eivätkä tuhoeläimet pääse niiden kimppuun maasta käsin. Kasvit voi istuttaa ja kylvää lähelle toisiaan, ja rikkaruohoja tulee vähemmän. Viljelylavat voi rakentaa itse tai ostaa valmiina. Monet työpajat ja kierrätyskeskukset valmistavat tilauksesta viljelylavoja. Viljelylavojen lisäksi puutarhaa voi laajentaa ruukuilla ja amppeleilla.

Viljelylava ja siinä kasveja

Viljelylavassa on helppoa kasvattaa kasveja tiiviisti.

Jo alkukeväällä voi tehdä suuntaa-antavan aikataulun puutarhalle, mutta kannattaa huomioida Suomen nopeasti muuttuvat sääolosuhteet. Ohjelmarunkona voi pitää sitä, että esikasvatukset tehdään helmi-toukokuussa, suorakylvöt ja istutukset toukokuusta alkaen. Satoa voi sitten odotella elokuussa, joillakin kasveilla jo aiemminkin. Osa kasveista toki tuottaa useamman sadon kesän aikana, joten ahkerat viljelijät saavat vastinetta työlleen jo ennen varsinaista sadonkorjuuaikaakin. Ennen kesäkuun puoliväliä istutetut kasvit kannattaa suojata harsolla ainakin öiden ajaksi.

Kuvassa nuoria ja ikääntyneitä viljelijöitä yhdessä touhuamassa

Kevään aikana sekä nuoret että ikääntyneet ovat ahkeroineet puutarhassa yhdessä.

Viljeltävät kasvit kannattaa päättää yhdessä mukana olevien viljelijöiden kanssa. Näyttävyyden kannalta mukaan kannattaa valita syötävien kasvien lisäksi kukkiakin. Syötävistä esimerkiksi mangoldi on kasvaessaan upea näky.  Tuholaisten torjuntaan samettikukka on hyvä, samoin valkosipuli. Helppoja viljeltäviä ovat salaatit, sokeriherne ja yrtit, niiden sato on usein taattu pienelläkin vaivalla.

Ennen varsinaista viljelyn aloittamista kannattaa pitää etukäteisinfo osallistujille varsinkin, jos mukana on ihmisiä, jotka eivät vielä tunne toisiaan. Kun porukalla on jo kerran tavattu ja nähty, on viljelemisen aloittaminen helpompaa. Me kävimme nuorten kanssa vierailulla ikäihmisten luona, jolloin mursimme hieman jäätä molemmin puolin. Viljelykauden aikanakin voi pitää esimerkiksi jäätelötreffit, jolloin voi samalla kuulostella osallistujien kokemuksia ja toiveita sekä kiittää viljelijöitä mukanaolosta. Viljelytapaamisilla tärkeää on juoda kahvit tapaamisten lopuksi. Kahvittelun aikana voi jutella ja tutustua enemmän.

nuori mies kastelee kasveja

Yhteisöllisessä puutarhassa riittää tekemistä kaikille.

Nuoret ja ikääntyneet juovat kahvia ja syövät pannukakkua.

Yhteisen kahvihetket ovat tärkeitä.

 

Viljelykausi kannattaa huipentaa sadonkorjuujuhlaan, jossa syödään omasta sadosta valmistettua ruokaa. Ohjelmanumeroiksi ei tarvita yhdessä syömistä ja jutustelua enempää, mutta jos osallistujien joukosta löytyy esiintymisinnostusta, totta kai se kannattaa hyödyntää. Yhteisöllisen puutarhan vetäjälle tärkeimpänä ohjeenani on: kuuntele, kunnioita, kehu, kannusta ja kiitä!

Nuoret ja ikääntyneet jäätelöä syömässä

Keväällä kävimme yhdessä jäätelöllä. Samalla oli hyvä kiittää viljelijöitä tähänastisesta työstä.