Blogi

Timo Reko - joulukuu 20, 2016

Kiertotalous ja hiiliviisaus on tämän päivän maalaisjärkeä

Aurinkoenergiaa kylätalojen sähköntarpeisiin, kylien yhteiset jätekimpat, miten liikutaan yhteiskyydeillä maalikylille, kasvisruoka on pop myös maaseudulle. Viimeisen vuoden aikana olemme Maaseudun Sivistysliitossa yhdessä kylien ja kyläläisten kanssa pohtineet vähähiilisiä asioita osana siitä miten Pariisin ilmastosopimuksen tavoitteisiin päästään.

Pohjoisessa Keski-Suomessa, Oulunjärven seudulla ja Pohjois-Karjalassa olemme tavanneet satoja kylien ihmisiä, joita kiinnostaa kiertotalous ja ilmastokysymykset. Pääsääntöisesti näitä vähähiilisyyteen pyrkiviä toimia on tehty ja toteutettu teollisuudessa, liikenteessä ja yleensäkin yhteiskunnan suurina päätöksinä valtakunnan tasolla. Parin viime vuoden aikana myös ilmastokysymysten ja kiertotalouden toimiin on laajemmin ryhdytty myös kansalaisyhteiskunta tasolla. Tavalliset ihmiset arkipäivän kysymyksissä tekevät keskeisiä hiiliviisaita päätöksiä.

150wpolyVähähiilisyys viittaa keskeisesti ilmastokysymyksiin, eri toimenpiteillä pyritään vähentämään ilmakehän hiilen määrää. Tämä trendi ja sen pohjalta käyty keskustelu ja eri toimenpiteet niin hallitusten kuin kansalaistenkin toimissa ovat olleet tämän vuosituhannen suurin keskustelunaihe niin maailmalla kuin meillä Suomessa. Näitä toimia ovat muun muassa pyrkimykset päästä eroon fossiilisista polttoaineista, kasviruoan suosiminen, puurakentamisen edistäminen betonirakentamisen sijaan, joukkoliikenteen edistäminen, erilaiset energiansäästötoimet rakentamisen osana ja yleinen teknologian tehokkaampi käyttäminen.

Kansalaisten arjessa näitä toimia ovat olleet kierrätyksen edistäminen, vähäpäästöisten autojen hankinta tai auton jättäminen kotiin työmatkoilla, omat energiaratkaisut ja energiansäästö lämmityksessä, kestävämpien tuotteiden hankinta ja lähiruoan suosiminen.

Vähähiilisyydestä hiiliviisauteen

Oikeastaan nämä toimenpiteet ovat hyvin hiiliviisaita. Keskusteluissa vähähiilisyys viittaa eräänlaiseen luopumiseen ja rajalliseen toimintaan. Sen antama viesti on niukkuutta ennakoiva ja kieltäväkin. Tyypillinen ja monta vuotta esillä ollut tämän arvomaailman yksi kysymys on ollut ihmisten asuminen maaseudulla. Moni edistyksellinen ihminen on määritellyt maaseudulla ja kylillä asumisen lähes ilmastorikokseksi. On vaadittu ilmastopäästöihin vedoten tiiviimpää kaupunkimaista asumista ja haja-asutuksesta luopumista. Sittemmin on selkeästi todistettu, että maaseudulla asuvien ihmisten hiilijalanjälki on kepeämpi kuin kaupungeissa asuvien. Ihmiset maaseudulla tuottavat vähemmän ilmasto-ongelmia. Samalla on myös pikku hiljaa vaimentunut maaseudun yksityisautoilun moittiminen. Keskustelu on siirtynyt yleensäkin viisaan liikkumisen suuntaan.

Hiiliviisaus on siis järkevää resurssien käyttöä, monessa myös säästämistä ja pitäytymistä turhasta kuluttamisesta. Hiiliviisaus on mahdollistavaa ja sen myötä taloutta vahvistavaa ja antaa sijaa myös kasvulle, joka on kestävän kehityksen mukaista. Hiiliviisaus on yksinkertaisesti hiilen kierrättämistä ja samalla myös muiden aineiden ja tarvikkeiden, tavaroiden kierrättämistä, kiertotaloutta. Muun muassa maataloudessa yksi suurimpia kysymyksiä lähitulevaisuudessa on fosforin niukkuus. Miten fosforia voitaisiin saada kierrätettyäään. Eli miten palautetaan sadosta korjattu ravinne takaisin peltoon. Yksi ratkaisu on tällä hetkellä puhdistamolietteiden polttaminen, jolloin fosfori jää tuhkaan ja on käytettävissä ravinteena peltoon. Toisaalta poltossa menetetään arvokas typpi ilmakehään. Kompostointi olisi paras vaihtoehto, mutta korkeat lääkeaine- ja hormonipitoisuudet estävät vielä sen käytön ruoantuotannossa.

Tyrni, Hippophae rhamnoide

Tyrni, Hippophae rhamnoide

Mutta mitä hiiliviisaus kylillä on? Maaseudun Sivistysliiton kyläilloissa ja tapahtumissa ihmiset ovat rakentaneet esimerkiksi aurinkokeräimiä, joilla saa itselleen lämpimän käyttöveden kesäajaksi. Olemme pohtineet ihmisten kanssa erilaisia jäteratkaisuja kylille, kimppakyytejä FB-ryhmineen, suunniteltu turbotulisijoja, kokeilleet sähköpyörien käyttöä ja koeajettu sähköautoja. Aurinkosähkö kiinnostaa kovasti, jonka puitteissa on pidetty useita kyläiltoja, tosin investoinnit eivät ole vielä lähteneet kovin vauhdikkaasti liikkeelle. Ihmiset odottavat vielä aurinkopaneelien hinnan laskemista. Myös lähiruoka kiinnostaa ihmisiä kovasti, kasvisruoka on pop myös maaseudulla. Kiertotalous ja hiiliviisaus ovat tämän päivän maalaisjärkeä.