Blogi

Virpi Harilahti-Juola - marraskuu 22, 2017

Hyvää mieltä tulevallekin vuodelle

Hyvän mielen paikat -hankkeen aluevastaavat saavat palautetta, ohjeita ja toiveita toiminnasta. Kuva: Virpi Harilahti-Juola

Vuosi sitten kutsuttiin eri alojen asiantuntijoita koolle keskustelemaan ja tuomaan tutkittua – ja kokemustietoa siitä, miten kumppanuutta kuntien ja järjestöjen välille voi rakentaa. Halusimme tietää, mitkä ovat kumppanuuden keskeisiä elementtejä, haasteita ja tarpeita. Samalla mietimme sitä, millaista sisältöä lähdemme kokeilemaan seuraavana vuonna Hyvän mielen paikoissa Pudasjärvellä, Pyhäjoella ja Tyrnävällä. Niitä on nyt kokeiltu ja tehty.

Tänään halusimme tietää, miten näissä kokeiluissa on onnistuttu. Tällä kertaa saimme koolle joukon ihmisiä, joilla on ollut kaikilla omakohtainen kokemus Hyvän mielen toiminnoista. Päivän tavoitteena olikin saada heiltä osallistujapalautetta ja kuulla  missä on onnistuttu ja missä on vielä kehitettävää.

Värikästä arviointia osallistujilta. Keltaisella merkittiin huippujutut, mustalla ne mitä ei enää haluta jatkaa, punaisella ne ihan kivat ja vihreällä ne, joita kannattaa kehittää vielä paremmiksi. Kuva: virpi Harilahti-Juola

Nopeasti tuli selväksi ainakin se, että vuoteen on mahtunut paljon. Tosi paljon. Hyvän mielen paikoissa on rakennettu yhteisöllinen puutarhatehty yhdessä viljelylaatikoita ja villejä nukkeja, on tutustuttu ennestään vieraisiin ihmisiin kyläilemällä toinen toistemme kotona, on järjestetty yhdessä isoja ja pieniä tapahtumia ja on veistetty puuta. Paljon muutakin on ollut, mutta tuossa nyt muutamia.

”Me lähettiin siitä, että keksittiin ensin keskenämme jottain. Oli vähän sellasta ajantäyttöö. Sitten me lähettiin tekemään tapahtumia yhessä ja tehtiin sellanen pieni puutarha, mihin rakennettiin istutuslaatikoita ja pidettiin syksyllä sadonkorjuujuhlat. Nyt viimeksi aloitettiin sellanen ympäristöluotsauskurssi, missä tehdään sellasta isoa valotapahtumaa, missä halutaan saada koko kylä liikkeelle.”

Paljon on tehty ja monenlaista kokeiltu. Parhaat jutut selvästi erottuvat joukosta. Samoin ne, missä on vielä kehitettävää. Sitten siellä on niitä, jotka ovat olleet ihan hyviä juttuja, mutta eivät jostain syystä ole lähteneet lentoon tai sitten ne ovat olleet sellaisia, mitkä ovat eläneet aikansa, jättäneet jälkensä ja jatkavat nyt omaa elämäänsä muualla. Myös hyvät käytännöt lähtivät liikkeelle – se mitä oli tehty jossain, siitä kerrottiin muille, muuallakin innostuttiin ja haluttiin kokeilla omassakin kunnassa.

”Sitten mä rupesin käymään siellä Hyvän mielen paikassa. Ja vaikka sinne on sata kilometriä matkaa edestakaisin, niin ajattelin, että onhan se sen arvoista, kun siellä saa tavata ihmisiä, tuulettaa ajatuksia ja siellä me tehdään kaikkia kivoja juttuja.”

“Tämäkin on tärkeetä. Kun pääsee mukaan tämmösiin ja tapaa muita ihmisiä. Kuulee mitä muut ajattelee ja saa jutella.” Kuva: Virpi Harilahti-Juola

Osallistujien terveisinä nyt tiedetään, että ensi vuonnakin halutaan veistää vielä lisää (ja puun lisäksi vaikka piikkilankaa), viljellä ja järjestää puutarhajuhlia, käydä kylässä ja tehdä talkoita. Näiden jo hyväksi havaittujen juttujen lisäksi halutaan vielä kokeilla jotain uutta; kasvattaa ja kerätä nokkosia, ottaa penkkikahvila useammin käyttöön, etsintäkuuluttaa uusia kyläpaikkoja ja järjestää lisää tapahtumia.

Tämä kiteyttikin päivän keskeisen viestin hyvin: todettiin yhdessä, että kaikki ei tykkää kaikesta, mutta kaikki tykkää jostain. Ja miten hienoa on, kun huomaa että oppii jotain uutta ja onnistuu jossain. Miten mukavaa se on ollut, kun on tehty samalla yhdessä ja ihan itselle.

”On ollu mukava olla mukana tekemässä aina jottai.”

 

Tilaisuus oli osa Hyvän mielen paikat hanketta ja järjestettiin Oulussa 21.11.2017.

#mslfi #hyvänmielenpaikat #osallisuus