Blogi

Timo Reko - joulukuu 7, 2017

Hiili-iloa elämään

Niin. Tämäkin vuosi oli yksi lämpimimmistä vuosista, niistä joita nyt on mitattu reilun sadan vuoden ajan. Itse ajoin omaa autoa lähes 40 000 kilometriä, siitä voisi kohtuullisen hyvin nipistää 15 000 kilometriä. Lentoja ei tullut ihan kymmentä menopaluulentoa, lähinnä Joensuun ja Helsingin välillä. Nämäkin matkat olisin voinut matkustaa junalla. Elopaino pysyi reilussa 110 kilossa, eli lihaakin tuli syötyä ei ihan päivittäin, mutta useampana päivänä viikossa. Ja tuo kierrättäminen ei oikein tahdo toimia. Lehdet, pullot, pahvit, patterit ym. kyllä tulee eriteltyä, mutta jätteestä pitäisi erotella tarkemmin vielä muovit, pienmetalli ja alumiini.

Kylillä tuli kyllä käytyä useammankin kerran opastamassa ihmisiä vähähiilisyyteen, mutta omassa pesässä on vielä tehtävää. Jos jokin missä pitäisi tehdä enemmän olisivat ne jokapäiväiset valinnat. Ehkä meille nämä valinnat eivät ole vielä konkretiaa kun itseäni kohtuullisen valistuneena pitävänä ihmisenä sortuu aika usein sellaisiin tekoihin, jotka ylläpitävät ilmakehän hiilidioksidipitoisuuden kasvua. Eli voin hakea syyn muualta, yhteiskunnasta, talousjärjestelmästä, mainonnasta, kulutukseen yllyttävästä elämän menosta. Onneksi meitä ei ihan hirveästi osoiteta sormella huonoista tai vähemmän ilmastokestävistä valinnoistamme.

Meillä Pohjois-Karjalassa on useamman vuoden ajan markkinoitu maakuntaamme ilolla. Ilo elää Pohjois-Karjalassa. Tätä teemaa mukaellen katson myös meidän Maaseudun Sivistysliiton mennyttä vuotta 2017. Meillä on vetämässäni tiimissä, Hiiliviisaus-tiimissä, meneillään kolme EU-osarahoitteista hanketta ja muutamaa uutta ollaan valmisteltu. Moni tarjoamamme hiiliviisas asia on kylillä ja maaseudulla otettu vastaan mielenkiinnolla ja innostuneesti. Voisi sanoa hiili-ilolla.

Jos jotain tässä haen, niin se on niitä positiivisia asioita, joita tulevat toiminnat lähitulevaisuuden Suomessa niin yhteiskunnan ylärakenteissa kuin ihan tavallisten ihmisten arjessa johtavat hiiliviisaisiin toimiin. Eli sen sijaan, että pohtisimme myrtyneinä sulia talvikelejä, surkeita sekä sateisia kesiä ja myrskyisiä ilmanaloja.  Tai syyllisinä pohtisimme länsimaisen elämäntavan ihannoin perässä kulkevia kehittyvien talouksien ihmisten pyrkimyksiä päästä samalle kulutustasolle mitä Euroopassa, Pohjois-Amerikassa, Australiassa ja Japanissa eletään. Sen sijaan voimme tehdä omia valintoja. Ei välttämättä luopua vaan elää kohtuudella. Ja tehdä niitä iloisesti ja muita innostavasti.

Näitä hiili-iloja olemme Maaseudun Sivistysliitossa jakaneet menneen vuoden. Olemme pitäneet aurinkokeräinten rakentamiskursseja, biohiilityöpajoja, huussin rakentamiskursseja, vieraslajien kitkentää, aitatalkootapahtumia, permakulttuurikursseja, suunnitelleet kylätalojen energiaremontteja, kierrätysmarkkinoita ja monia muita erilaisia ihmisten kokoontumisia. Yhteistä näissä kaikissa on se oivaltaminen, että jotain voi tehdä ja me itse voimme myös vaikuttaa. Asioiden ymmärtäminen positiivisuuden kautta innostaa ihmisiä toimiin. On ollut ilo huomata, että tekemisiämme on myös huomattu muualla. Olemme saaneet uusia kumppaneita yliopistoista kalastusseuroihin ja jätehuoltofirmoista kylätalkkareihin.

Hiili-ilolla odotamme tulevaa Uutta Vuotta.

Timo Reko

P.S

Tässä myös meidän Maistuvien Kyläjuhlien hankevetäjän Jenni Väisäsen tekemä kooste Hiiliviisaaksi Jouluksi.

Ruokavinkit

– Valitse lähi- ja luomuruokaa. Näillä valinnoilla pienennät mm. kuljetuspäästöjä ja lisäksi tuet paikallisia viljelijöitä.

-Kokeile uusia kasvisvaihtoehtoja ja karsi muutamia lihatuotteita.

– Tänä vuonna ei kannata tukkia viemäreitä kinkun rasvoilla. Ota talteen ylimääräinen rasva ja vie se jatkojalostukseen. www.kinkkutemppu.fi

Yhden kinkun rasvoilla voi ajaa henkilöautoa jopa kolme kilometriä. Ja kinkkuahan Suomessa syödään – 7 miljoonaa kiloa kinkkua joka joulu, jos tarkkoja ollaan. Joten eiköhän ryhdytä hommiin ja kierrätetä vähintään 100 000 suomalaisen kotitalouden kinkun paistinrasvat. Sillä tekisi jo paljon hyvää! Varmistetaan yhdessä, että tippaakaan paistinrasvaa ei päädy viemärin tukkeeksi.

Energiankulutus

– Joulusauna on tärkeä perinne meille suomalaisille. Sähkösaunat ovat yksi suurimpia sähkön kulutuspiikkien aiheuttajia. Sähkökiuasta ei jouluna kannata lämmittää liian lämpimäksi, jo 70-80°C riittää. Saunaa ei kannata pitää koko iltaa lämpimänä. Ilmoita juhlaväelle kellonaika, milloin sauna on lämmin.

– Ajasta jouluvalot. Jos jouluvaloissasi ei ole ajastinta valmiina, voit hankkia sellainen vanhoihin sähkölaitteisiinkin. Ulkovalot ovat jouluna kauniita, mutta ne eivät näy valoisimpana vuorokauden aikana tai niitä ei kukaan pahemmin katsele kolmen aikaan yöllä. Ajasta siis valot vain päivän hämärimpiin tunteihin.

– Kynttilät tuovat tunnelmaa ja säästävät sähköä. Muista kuitenkin, ettet jätä kynttilöitä yksin palamaan ja varmista vielä, että palohälyttimet ovat kunnossa. Hanki ympäristöystävällisiä ja pitkään palavia mehiläisvahakynttilöitä.

– Hyödynnä uunit talon lämmityksen lisäksi myös ruuanlaitossa.

Lahjat

– Paketoi lahjat vanhoihin sanomalehtiin ja sido rusetiksi jäljelle jääneitä villalangan pätkiä. tulos on hyvinkin kaunis ja vanhanaikainen.

– Vältä turhan tavaran hankkimista. Parhaita lahjoja ovat läheisten seura. Tarjoa lahjaksi lenkkiseuraa tai retki lähiluontoon. Tai miksi et ostaisi paikallisten yrityksiesi erilaisia palveluita lahjakortin muodossa.

Joulukuusi

– Mene metsään ja hae oman näköinen joulukuusi muovikuusen sijaan. Muista kuitenkin, että sinulla on maanomistajan lupa kuusenkaatoon. (Älä usko Jope Ruonansuuta.)

Lajittele

– On poltettavaa jätettä, muovia, metallia, lasia ja biojätettä. Näitä kaikkia varmasti syntyy joulunakin.

Matkustaminen

– Jouluna ihmiset liikkuvat, kuka minnekin. Katso vaikka Facebookista olisiko sopivia kimppakyytejä tarjolla. Säästät myös hermojasi ja vältät jouluruuhkat, jos käytät julkisia. Muista kuitenkin varata lippusi hyvissä ajoin!