Blogi

Niina Vuori - lokakuu 25, 2017

Ekologisuutta ja yhteisöllisyyttä Walesin satumaisemissa

5E kylät – vähähiiliset yhteisöt -hankkeen opintomatkalla tutustuttiin ekoelämään Walesin upeissa maisemissa ja maaseudulla. 

Walesiläinen – ja englantilainen – ekorakentaminen on suomalaiselle arkipäivää: puurakentaminen, talojen lämpöeristäminen sekä puu- ja pellettilämmitys tai lämpöpumput ovat vasta saamassa jalansijaa saarivaltakunnassa. Snowdonian kansallispuiston alueella sijaitsevassa ekomajatalo Bryn Elltydissä  kuulimme, että esimerkiksi pellettilämmitykselle ei ole olemassa säännöksiä.  Pellettilämmittäjät, kuten majatalon isäntä John, saavat käydä keskustelua viranomaisten kanssa mm. siitä, mistä lämpötiloja mitataan. Aurinko-, tuuli- ja vesivoimaa hyödynnetään yleisemmin. Aurinkopaneeleita näkyikin jonkun verran talojen katoilla.

Vaihtoehtoisen teknologian keskus CAT on Walesin suosituimpia matkailukohteita. Keskus esittelee ja opettaa kestävän kehityksen ja elämänmuodon ratkaisuja. CATissä järjestetään eri pituisia kursseja ja koulutusta ryhmille ja yksityishenkilöille.

 

Bryn Elltyd -ekomajatalossa voi myös ladata Tesla-sähköauton. Kuva: Anna Sarkkinen.

 

CAT – vaihtoehtoisen teknologian keskus. Esillä on kestävän elämäntavan ratkaisuja puutarhasta huussiin ja aurinkoenergiasta rakentamiseen. Kuva: Heli Kallio-Kauppinen

 

Kierrätyksessä Wales on maailman huippuja. Tällä hetkellä jätteestä kierrätetään 58 % ja aluehallinnon kovana tavoitteena on 70 % kierrätysaste vuoteen 2024 mennessä. Tässä onnistuminen on vaatinut kovaa työtä, tahtoa, asennekasvatusta ja järjestelmien kehittämistä.

Kuva: Heli Kallio-Kauppinen

Paikallisen jäteyhtiön edustaja kertoi, miten jätehuolto ja kierrätys toimivat Walesissa.

 

Tutustuimme kylätyöhön Hermonin kylätalossa, hiilineutraaliksi pyrkivän Ashton Hayes -kylän esittelyssä ja paikallisen Leader-yhdistyksen Planedin toiminnan kautta. Kylien kehittämisessä ja kyläsuunnittelussa käsitellään samoja teemoja kuin Suomessakin: miten pitää kylä elinvoimaisena ja osallistaa yhteisöä.

Ashton Hayesin tavoite hiilineutraalista kylästä on osoitus siitä, miten pienet, yksilöiden teot rakentavat merkittävää kokonaisuutta. Kylässä on kannustettu arkisiin asioihin: lämmitysten säätämiseen, energian säästöön, lamppujen vaihtamiseen, muovipussien vähentämiseen ja kasvimaiden perustamiseen. Samoja asioita viemme omissa 5E kylät -hankkeissamme eteenpäin myös täällä Suomessa.

Planedissa pääsimme testaamaan kyläsuunnitteluprosessia suomenkielisten, mutta walesiläislähtöisten Kestävä Kylä -pelikorttien avulla. Kuva: Heli Kallio-Kauppinen

 

Hermonin kylätalon “eskarissa” opiskellaan kymriä.

 

Kahvila Hermonin kylätalossa. Kuva: Heli Kallio-Kauppinen

 

Briteissä kylätalot tarjoavat puitteet monenlaiselle toiminnalle, kuten tapahtumille, harrastuksille, yrityksille, ravintolalle ja päivähoidolle ja taloissa työskentelee päivittäin vapaaehtoisia.

Kylätalon lisäksi pubi on kylän sydän. Jos pubin toiminta uhkaa lakata, ihmiset laittavat liikkeelle esimerkiksi joukkorahoituskampanjoita pubin säilyttämiseksi. Tällaisesta pubien pelastuskampanjasta kuulimme useitakin esimerkkejä.

Hermonin kylätalon oma pubi, joka on avoinna mm. bändi-iltoina. Kuva:Heli Kallio-Kauppinen

 

Yhteisöllisyydestä ja joukkorahoituksen voimasta huimin esimerkki saatiin Fordhall Farmilta, missä nykyinen emäntä Charlotte kertoi meille tilan tarinan. Pelastaakseen kotitilansa isänsä kuoleman jälkeen, sisarukset Charlotte ja Ben joutuivat mahdottomalta tuntuvan haasteen eteen saada kasaan 10 kuukaudessa 800 000 puntaa. Joukkorahoitukseen ja tilan eri töihin ja tapahtumiin osallistui valtava määrä vapaaehtoisia, ja tavoite saavutettiin yhteisön ja yhteistyön voimalla. Fordhall Farm on tätä nykyä n. 8000 osakkaan omistama, kaikille avoin yhteisömaatila, jossa maataloutta harjoitetaan tilan maille luonteenomaisesti ja paikan erityispiirteitä kunnioittaen, permakulttuurin periaatteilla.

 

Teimme kierroksen Fordhall Farmin tiluksilla ja kuulimme tilan tarinan emäntä Charlotten kertomana.

 

Lammaksen ekokylässä suomalaissyntyinen Saara Owen kertoi meille elämästä ekoyhteisössä. Lammakseen on tarkoitus nousta yhdeksän omakotitaloa isoille tonteille, joilla on mahdollisuus harjoittaa omavaraisuutta. Kylän talot saavat sähkön omasta vesivoimalasta. Kyseessä ei ole kommuuni, vaan enemmänkin yhteistä ideologiaa noudattavien kyläasuminen. Saaran ja hänen miehensä Crisin oma taloprojekti oli vielä kesken, ja perhe asuu parakissa tontillaan. Pääsimme tutustumaan Simon ja Jasmine Dalen ”hobittitaloon”, joka on esitelty myös Grand Designs -ohjelmassa.

Mittavat porrastetut hyötykasviviljelmät ja kasvihuoneet koristivat rinnettä talon edessä. Isäntäpariskunta rakensi pienemmän talon, jotta näkivät suunnittelun ja tontin toimivuuden. Nyt tontille on noussut isompi päätalo, joka on vielä osin keskeneräinen. Rakentamisessa on käytetty hukkamateriaalia ja kokeellisiakin ratkaisuja löytyy. Tämä kohde sai varmasti kaikki ajattelemaan, kuinka paljon asumisestaan on lopulta valmis tinkimään ekologisuuden ja ideologiansa nimissä.

 

Saara Owen (vas.) on asunut Lammas-ekokylässä alusta asti. Kuvassa on ekokylän yhteinen tila, missä nautimme lounaan.


Lammaksen ekokylässä rakennetaan permakulttuurin hengessä.

 

Yhteisö ja vapaaehtoistyö ovat merkittävässä roolissa myös Britannian ensimmäisessä, kansainvälisiä palkintojakin voittaneessa hävikkiruokaravintolassa Transition Caféssa 2000 asukkaan Fishguardin kylässä. Toiminta aloitettiin kysymällä yhteisöltä, mitä paikallistasolla voisi tehdä hävikkiruuan vähentämiseksi. Kahvilaidea sai suurimman kannatuksen, ja se perustettiin – yhteisön työllä. Transition Cafén toiminnalla halutaan opettaa ihmisiä ajattelemaan kokonaisvaltaisesti: miten ruokaa ostetaan ja miten raaka-aineita hyödynnetään oikea-aikaisesti ja monipuolisesti. Kahvilatoiminnan lisäksi Transition Café järjestää kursseja sekä kiertää tapahtumissa ja kouluissa levittämässä hävikkiruokasanomaa.

Corinne Castle avasi silmiämme näkemään myös hävikkiruokatilannetta maailmanlaajuisesti: Euroopassa heitetään hukkaan vuosittain 80 miljardia tonnia valmista ruokaa. Tällaista määrää on vaikea edes käsittää.

 

Transition Café -hävikkiruokaravintola toimii yhteisön ehdoilla ja voimin. “Kun on kaukana kaikesta, kukaan ei sano, miten pitää tehdä”

 

Matkalaisemme saivat tuliaisena paljon uusia verkostoja sekä ajatuksia. Opimme myös uuden termin ”löysä lupaus”, mikä tarkoittaa henkilökohtaisen sitoutumisen antamista yhteisen suunnittelun päätteeksi. Sitä, mitä on valmis tekemään yhteisön eteen. Jokainen teki varmasti ainakin mielessään oman löysän lupauksensa, mitä oppimaansa lähtee viemään eteenpäin omassa ympäristössään! Kiitos kaikille matkalaisille, oli huippua!

Ryhmämme lähes kokonaan Leader Planedin toimiston edessä Narberthissä.

 

 

Näkymä CATistä.


Wales on maaseutualuetta, joka mittasuhteiltaan on vertailukelpoinen Suomen maaseutuun ja kyliin. Walesissä on 3 miljoonaa asukasta – ja kymmenen miljoonaa lammasta. Lampaat, niityt ja lailla suojellut ikivanhat pensasaidat ovatkin osa Walesin vaalittua kulttuurimaisemaa.
Kuva: Anna Sarkkinen

 

Keski-Suomen 5E kylät – vähähiiliset yhteisöt -hankkeen opintomatka Walesiin tehtiin syyslomaviikolla, 16.-19.10.2017.  Joukkoomme kuului 29 matkalaista, joista seitsemän oli JyväsRiihen kyläsuunnitelmalla eteenpäin -hankkeen osallistujia. Neljän päivänä aikana saimme tietoa kestävästä kehityksestä kymmenessä erilaisessa kohteessa. Vierailimme paikan päällä kahdeksassa paikassa ja yövyimme kolmessa eri majoituksessa. Näkemistä siis riitti joka päivälle, ja kohteiden välillä bussin ikkunasta saimme hyvän yleiskuvan Walesin upeasta luonnosta, johon lukeutuu vuoristoa, liuskekiveä, merenrantaa, niittyjä, jokia, kiemurtelevia kapeita teitä ja idyllisiä pikkukyliä.

Kirjoittaja on 5E kylät – vähähiiliset yhteisöt -hankkeen projektikoordinaattori Keski-Suomessa.