Blogi

Pauliina Maukonen - toukokuu 29, 2020

Ajattele, kyseenalaista, sovella, kehity, kasva!

Olen toiminut nyt neljä viikkoa vastaperustetun Ajatuspaja Alkion ”virallisena ajattelijana” eli tutkimuskoordinaattorina. Mielikuva heinänkortta pureskelevasta, mökkilaiturilla makoilevasta tai heinäpellolla kuljeskelevasta Konsta Pylkkäsestä osuu vain osittain oikeaan. Ajattelu on paikkariippumatonta työtä.

Ajattelu on välttämätön prosessi, jonka avulla jäsennämme ympärillä olevaa ”monitoikkoista” todellisuutta. Yhteiskunnan rakentamiseen tarvitaan havaintoja, kysymyksiä, tutkimista, kyseenalaistamista, vastauksia, ideoita ja kritiikkiäkin. Ajatuksia syntyy yhdessä ajattelemisesta ja keskustelusta. Siihen haluan teitä jokaista kannustaa.

Olen ollut huolestunut monien muiden lailla ajattelun, keskustelun, tiedon ja päätöksenteon välisestä suhteesta. Jopa kuusi kymmenestä yhdysvaltalaisesta ja joka toinen eurooppalainen lukevat päivän uutiset sosiaalisen median kuten Facebookin, Youtuben ja Twitterin  kautta Reuters-instituutin raportin ja Pew-tutkimuslaitoksen kyselytutkimuksen mukaan. Lähes kolmannekselle 18-24 vuotiaalle sosiaalinen media on jo pääuutiskanava. Ei ole ihme, miksi medialukutaitoa korostetaan ja ajatuspajoja perustetaan.

Tiedon vieroksumisesta on tullut hyve?

Somessa tapahtuva viestien kohdistaminen tarkoin rajatulle joukolle, näkymättömät ja näkyvät verkostot, trollaus, algoritmit ja näiden mahdollistamat uudenlaiset yhteistyön muodot ja vaikuttamisen tavat haastavat käsityksiämme vallasta ja päätöksenteosta ennennäkemättömällä tavalla. Trumpismit ja Venäjän informaatiovaikuttaminen tuskin ovat jääneet keneltäkään huomaamatta? Samaan on sorruttu vaalien alla Suomessakin feikkiuutisoinnilla. Elämme totuuden jälkeistä aikaa, jolla on vaikutuksia niin ihmisten kuin instituutioiden päätöksentekoon ja demokratiaan.

”Post-truth” eli” totuudenjälkeisyys” valittiin vuoden sanaksi vuonna 2016. Kyseessä on adjektiivi, jolla kuvataan olosuhteita, joissa tunteet ja henkilökohtaiset vakaumuksiin vetoavat perustelut ovat syrjäyttäneet luotettavan tiedon. Totuudenjälkeisyys on eräänlaista yhteisten, sukupolvia yhdistävien, jaettujen totuuksien häviämistä tai jopa tietoista hävittämistä. Faktan ja tiedon vieroksumisesta on tullut ajassamme hyve. Kuka tahansa voi olla kaikkien alojen asiantuntija – riittää, että sellaiseksi julistautuu somessa.

Ajatuspaja Alkion tehtävä

Ajatuspaja julistautuu ensimmäisenä toimintakuukautenaan viisauden rakastajaksi. Viisauden rakastajalle mielipiteet eivät riitä, vaan niiden rinnalle pitää saada tutkittua tietoa. Tiedosta jalostuu politiikkaa eli punnittuun tietoon perustuvaa pitkäjänteistä työtä meidän kaikkien hyväksi. Toimintamme pääpaino on tiedon hyödynnettävyydessä.

Ajatuspaja julistautuu ensimmäisenä toimintakuukautenaan myös selkosuomen ystäväksi, koska haluamme edistää ihmisten osallisuutta yhteisöissään ja yhteiskunnassa.  Haluamme puhua politiikasta suoraan ja selkosuomella, koska osallistuminen ei saa mielestämme olla kiinni poliittisen jargonin ymmärryksestä. Jokainen mielipide on tärkeä ja jokainen ihminen ansaitsee tulla kuulluksi. Panostamme toiminnassamme yhteisöllisiin toimintatapoihin.

Tulevaisuus on täällä jo. Siksi keskitymme tämän vuoden toiminnassamme erityisesti nuoriin tuottamalla nuorten osallisuutta ja osallistumista vahvistavaa tietoa ja toimenpide-esityksiä. Millaisena nuoret näkevät omat vaikuttamismahdollisuutensa ja millainen on nyt päättäjiksi kasvavan sukupolven näkemys hyvästä ihmisestä tai kunnon kansalaisesta?

Ajatuspajan juuret ovat alkiolaisessa ajattelussa. Kestävyys, kohtuullisuus ja inhimillinen kehitys ovat meille tärkeitä arvoja. Tieto kestää tulessakin. Päätöksenteon tulee olla kohtuullista. Kaiken yhteiskunnallisen toiminnan tavoitteena on inhimillinen kehitys.

Ajatustenvaihdossa ja yhteistoiminnassa olemme avoimia kaikkiin suuntiin. Pidetään yhteyttä!

Pauliina Maukonen
tutkimuskoordinaattori
Ajatuspaja Alkio
p. 050 573 5353
pauliina.maukonen@msl.fi

Ajatuspaja Alkio on Maaseudun Sivistysliiton yksikkö, joka toimii uusien ajatusten ja toimintatapojen kehittämönä yhteistyössä jäsenjärjestöjen ja muiden toimijoiden kanssa. Alkio luo verkostoja ja kutsuu ihmisiä vuorovaikutukseen. Se toteuttaa osallisuutta tukevia hankkeita sekä omia tietoon ja sen soveltamiseen ja jakamiseen liittyviä projekteja.