Ajankohtaista

Poikkeusajan dialogeissa puhuttivat monipaikkaisuus ja suomalainen ruoka

Valtiovarainministeriö, Erätauko-säätiö ja DialogiAkatemia haastoivat loppukeväästä suomalaisia järjestämään Poikkeusajan dialogeja. Tarkoituksena oli keskustella poikkeusajan aiheuttamista tunteista Erätauko-menetelmällä ja saada syvempää ymmärrystä siitä, millaista on elää poikkeusajan Suomessa. Keskustelut järjestettiin etäyhteyksin. Maaseudun Sivistysliitto järjesti keväällä kaksi keskustelua, joihin kutsuimme mukaan erityisesti jäsenjärjestöjemme edustajia. Keskusteluissa halusimme tuoda kuuluville maaseudun ääntä ja kutsua mukaan ihmisiä eri puolelta Suomea. Etäyhteydellä pidetyissä keskusteluissa tämä olikin kätevää, koska maantieteelliset etäisyydet tai täpötäydet kalenterit eivät nyt rajoittaneet.

Olemme aiemminkin järjestäneet keskusteluja Erätauon avulla, mutta nyt uutta oli digitaalinen muoto. Etukäteen pohdituttivat yhteyksien toimivuus ja se, saadaanko keskustelusta luontevaa, kun keskustelijat eivät ole fyysisesti samassa tilassa. Mitä jos netti katkeaa tai Teams lakkaa toimimasta, uskaltaako kukaan avata suutaan tai dominoiko joku keskustelua? Onneksi huolemme olivat turhia ja kaikki toimi kuin rasvattu! Keskustelu oli innostunutta ja osallistujat kiittelivät, että oli mukava päästä puhumaan syvällisemmin kriisin aiheuttamista tunnelmista.

”Tulin mukaan, koska konsepti on kiinnostava, mikäs hätä meillä niin kauan kuin on rauha, ihmisillä hyvä tahto ja kotimaista ruokaa pöydässä.”

Saimme myös hyvän perehdytyksen Erätauko-säätiöltä ja DialogiAkatemialta, joten kiitokset myös heidän suuntaansa avusta! Erätauko-säätiön toimitusjohtaja Laura Arikka kertookin, että Poikkeusajan dialogeissa oli tarkoituksena ja toiveena kuulla ja kuunnella erilaisia ihmisiä sekä sitä myötä mahdollisimman monenlaisia todellisuuksia eri puolilta Suomea. ”Maaseudun Sivistysliiton ja sen jäsenjärjestöjen mukana oleminen vahvisti tätä tavoitetta erinomaisesti. Jotta ymmärrämme paremmin toisiamme, on tärkeää kuulla erilaisia kokemuksia. Se vahvistaa osallisuuden ja kuulumisen kokemusta. Erätauko-keskusteluissa huomaamme eri näkökulmien lisäksi usein, että meitä erilaisissa todellisuuksissa eläviä myös yhdistää monet asiat. Se taas vahvistaa yhteisöllisyyttä ja kansallista resilienssiä. Maaseudun Sivistysliitto on ollut muiden järjestäjien mukana tukemassa sitä, että asioista voidaan keskustella rakentavasti, vaikka näkökulmat olisivat erilaisia, ja sitä kautta ollut vahvistamassa ihmisten luottamusta toisiinsa.”

Tilava kaksikerroksinen omakotitalo kuvattuna ulkovaraston ikkunan kautta

Suomalaista ruokaa ja monipaikkaista elämää

Ensimmäisessä Maaseudun Sivistysliiton poikkeusajan dialogissa puhuttiin suomalaisesta ruoantuotannosta ja kärjistyneestä keskustelusta maatalouden ympärillä. Toisaalta todettiin myös, että kärjistynyt keskustelu voi olla myös lumetta. Viime syksynä maatalouden osalta tapetilla olivat ilmastoasiat, nyt työvoiman saaminen tiloille. Kuitenkin kuplien ulkopuolella ihmiset elävät tavallista arkeaan.

Toinen dialogi purki kyläläisen arkea kriisin keskellä. Useampi keskustelun osallistujista elää monipaikkaista elämää eli asuu ja työskentelee kahdella tai useammalla paikkakunnalla. Maaseudun ja kaupungin vastakkaisasettelua mietittiin nyt erityisesti koronan aiheuttaman uuden tilanteen näkökulmasta ja todettiin, että vastakkainasettelu on murtumassa. Monipaikkaisuus ja maaseudun mahdollisuudet nähtiin kunnille positiivisena myyntivalttina koronanjälkeisessä maailmassa. Maaseudulla on enemmän tilaa ja tekemistä, kun kaupunkien ajanviettopaikat ovat kiinni. Monipaikkainen elämä tuo vaihtelua ja laajentaa elämää.

”Etäyhteydet ja monipaikkaisuus, tulevaisuuden trendi! Hyvä elämä sisältää vaihtelua. Tää voi olla myös maaseudulle ja meille maaseutua rakastaville tosi hyvä juttu.”

Positiivista poikkeusajassa

Ensimmäisessä keskustelussa mietittiin sitäkin, miksi ihmiset intoutuivat hamstraamaan ruokaa. Pandemia osoitti kuitenkin sen, että Suomessa ruoka ei lopu kaupoista, eli huoltovarmuus toimii. Kriisiaika on tuonut esille ruoantuottajien tekemän tärkeä työn, suomalaisen ruoan arvostus lisääntyy.

Molemmissa keskusteluissa koettiin koronapandemian tuoneen myös hyvää. Kalenterien tyhjentyessä ja kotiin jäädessä on ollut enemmän aikaa levätä, ja yhteisöllisyys on näkynyt esimerkiksi kylätoiminnassa. ”Mulle tää korona-arki on ollut helpotus, kun on kaksi pientä lasta kotona, meiltä loppui kaikki kiire.”

Toinen keskustelija toi esille kiireettömyyden ja syventymisen laajemminkin: ”Tän ajan jutut on riisuttu, kaikki ulkopuolinen hössäys, arjen aika pienet asiat on viehättävällä tavalla korostuneet, saa ihmisistä esiin fiiliksiä eikä vaan sitä mitä kukakin on tehnyt.”

Kun reissaaminen kauemmas ei ole ollut mahdollista, lähiseudun arvostus on kasvanut. Moni on löytänyt aivan lähimaastosta hienoja retkikohteita. Kyläläiset toivat esille arvostuksensa maaseudun rauhaan ja kiireettömyyteen. ”Arjen taidot on arvossaan, kaikki kasvattaa ämpäriperunoita ja yrttejä, varautumisajatusta? Tavallaan aika ihastuttavaa. Tehdään tavallisia arjen asioita, siitä tykätään.” Keskustelijat toivoivat, että tavallisen arjen arvostus säilyy myös poikkeusajan jälkeen.

Keltaisia ja punaisia samettikukkia viljelylavassa, taustalla näkyy puinen aita.

Huolta muiden selviämisestä

Molemmissa keskusteluissa pohdittiin etäilyn ja eristyksen vaikutuksia: ”Se mitä mä tossa ajattelin, tää mökkihöperyys on korostunut poikkeusajan aikana, sosiaaliset kontaktit on jääny tosi vähäisiksi, kun on neljän seinän sisällä. Face to face ja body language puuttuu, ja se on ihan hirveen iso osa, tulee väärinymmärryksiä tosi paljon, ihmiset on kärttyisiä tosi paljon.. Semmoisen sivuvaikutuksen huomaa.”

Kuten muissakin Poikkeusajan dialogeissa, myös järjestämissämme dialogeissa mietittiin kriisiä muiden kannalta. Huolta oli muista ihmisistä ja esimerkiksi yrittäjien ja yritysten tilanteesta. Miten käy, jos viljelijä tai hänen läheisensä sairastuu? ”Suurin huoli itsellä on ollut, ettei toisi mistään tartuntaa kotiin, ettei puoliso, joka on aktiiviviljelijä, saisi tartuntaa ja olisi kolme viikkoa tärkeintä peliaikaa pois pelistä, tärkein työkone on viljelijä, maatalousyrittäjä itse”, totesi ensimmäiseen Poikkeusajan dialogiin osallistunut Maa- ja kotitalousnaisten Keskuksen puheenjohtaja ja kasvinviljelytilan emäntä Mervi Mäki-Neste. Lisäksi keskusteluissa mietittiin, miten nuoret pärjäävät, kun valmistuvat ammattiin kriisin jälkeiseen maailmaan? Miten yhdistykset selviävät, kun niiden talous on tiukentunut, miten yhdistysaktiivit jaksavat?

Syksyllä jatkamme Erätaukoilua

Maaseudun Sivistysliiton koulutuspäällikkö Virpi Skippari toteaa, että Maaseudun Sivistysliiton työkalupakkiin Erätauko on tullut jäädäkseen. ”Jo aiemminkin olemme vakuuttuneet menetelmän toimivuudesta, mutta nyt saimme vielä hyvää kokemusta siitä, että myös etäyhteydellä voi keskustella dialogisesti, syvällisesti ja toisia keskustelijoita kunnioittaen.”

Eräs keskustelija sen kiteyttikin hyvin:

”Mun mielestä tää erätauko on myös yhteinen kokemus vähän pienemmässä mittakaavassa kuin pandemia, mutta se mikä yhdistää, on yhteinen kokemus.”

Järjestämme syksyllä Erätauko-keskusteluja ja koulutamme edelleen menetelmän käyttöön. Myös jäsenjärjestömme ovat innostuneet Erätauon mahdollisuuksista. Jäsenjärjestömme aikovatkin käyttää Erätaukoa esimerkiksi oman väkensä kouluttamisessa tai brändityönsä tukena. Koulutussuunnittelijat Leena Markiet, Sofia Heininen ja Pia Mustonen valmistelevat myös Erätauko-pelikortteja, joita pilotoimme syksyllä. Pelikorttien ideana on, että samassa työyhteisössä tai yhdistyksessä toimivat, melko samanlaiset arvot omaavat ihmiset pääsevät kokeilemaan keskustelua, jossa arvot ja mielipiteet ovat erilaisia.

Voit lukea kaikkien Poikkeusajan dialogien koosteet Erätauko-säätiön sivuilta.

Kiinnostuitko Erätauosta? Koulutamme jäsenjärjestöjämme menetelmän käyttöön. Kysy lisää koulutuspäällikkö Virpi Skipparilta: virpi.skippari@msl.fi, puh. 040 737 8089.

Teksti: koulutussuunnittelija Sofia Heininen