Ajankohtaista

Venäläisen Pavel Muntievin veistos oli karhunveiston digiloikka

Pavel Muntievin teoksen “Klikkaa tykkäys luonnolle” ärhäkkä karhu. Yksityiskohta. Kuva Minna Haveri.

Ilomantsissa käydyn karhunveiston vuoden 2018 mestaruuskilpailun voitto meni Venäjälle. Pietarilaisen Pavel Muntievin tulkinta yhdisti omaperäisellä tavalla perinteisen veistämällä tehdyn karhun nykyteknologiaan. Se kysyi, onko villin luonnon kokemus nyt vain klikkaamalla tykkäämistä.

Muut palkintosijat menivät Tapio Vääräsmäelle Uuraisille ja Esko Heikuralle Kuhmoon. Kunniamaininnan sai Timo Nevalainen Pyhäjärveltä, ja hänen Kalassa-niminen veistoksensa oli myös yleisön suosikki.

Pikaveistokilpailun voitti virolainen Karl Jõumees, kilpailun 22-vuotias nuorin osanottaja. Toiseksi tuli Timo Nevalainen ja kolmanneksi ylöjärveläinen Juha Käkelä. Vaara-Karjalan Osuuspankin nimikkopalkinnon sai Pekka Niskanen Haapajärveltä.

Veistokisassa oli 24 osallistujaa. Suomen lisäksi kilpailijoita oli Virosta ja Venäjältä. Yleisön määrä yhtaikaa toteutetuilla Karhufestivaaleilla ja Villiruokafestareilla oli ennätysmäinen, noin 7.000. Ensi vuoden karhufestivaalien kilpailun teemassa veistäjät haastetaan kuvaamaan liikkuvaa karhua.

Tuomariston lausunto

Karhunveiston mestaruuskilpailun 2018 teemana oli Villi luonto. Kilpailukutsussa veistäjiä pyydettiin ilmentämään omaa suhdettaan villiin luontoon. Kysyttiin, onko kaupungistuvassa maailmassa enää sijaa villille luonnolle?

Teema antoi tilaa monenlaisille tulkinnoille. Useissa töissä villeys ilmeni voimien mittelön ja saaliista taistelun kautta. Myös hienovireisiä mystisiä ja henkisiä tulkintoja kilpailijoilta löytyi. Villiä luontoa oli katsottu myös toisenlaisesta vinkkelistä: luonnosta on vierauduttu, ja villeys on kätkettyä tai jopa törmäyskurssilla urbaanin elämänmenon kanssa. Hyvinä esimerkkeinä mainittakoon Asko Vihavaisen teknisestikin vaativa ”Kontion henkäys” sekä Timo Kareisen työ ”Olisiko urbaaniyhteiskunnassa tilaa vielä minullekin?”.

Tuomaristoa viehätti veistosten taustalta löytyvä rikas tarinallisuus. Kilpailijoiden kanssa keskustellessa kuultiin monta mieleenpainuvaa juttua sekä omakohtaista pohdintaa ihmisen ja luonnon suhteesta.

Kilpailun tekninen taso ja tulkintojen monipuolisuus oli hyvää jatkoa aiempien vuosien suomen- ja maailmanmestaruuskilpailuille. Kokeneiden konkareiden rinnalla oli monta vasta-alkajaa. Heissä on potentiaalia ja heistä vielä kuullaan.

Kilpailun puumateriaalista veistäjät antoivat kiitosta, vaikka pöllit olivatkin kuivahkoja ja tekivät veistämisen enemmän voimaa vaativaksi. Kilpailun kaksipäiväistä kestoa pidettiin hyvänä, eikä ongelmia ajankäytön kanssa näyttänyt juuri olevan. Veistopaikat oli sijoiteltu kylän ydinkeskustaan, joten kisan seuraaminen oli yleisölle tänä vuonna vaivatonta.

Tuomaristo koki tehtävänsä vaativaksi. Jokaisesta veistoksesta löydettiin ansioita ja kiitoksen aiheita, ja pisteitä olisi haluttu jakaa useammallekin työlle.

Päätökset palkintosijoista ja kunniamaininnoista ovat seuraavat:

1. SIJA
Pavel Muntiev, Pietari, Venäjä: Click ”like” to Nature / Klikkaa tykkäys luonnolle

1.000 euroa

Pavel Muntiev, Klikkaa tykkäys luonnolle. Kuva Kimmo Heikkilä.

Veistoksessa villi ja suorastaan pelottavan ärhäkkä karhu kohtaa nykypäivän. Tämän teoksen myötä karhunveiston teemoissa siirrytään digiaikaan. Omaperäinen veistos kuvaa oivaltavasti nykypäivän teknologistunutta luontosuhdetta. Metsään ja luontoon ei välttämättä mennä itse, vaan kokemuksia ja tunteita haetaan virtuaalisesti.

Tekijä on käyttänyt karhun hahmossa moottorisahaa kuin sivellintä. Työ on viimeistelty hyvin ja toteutettu loppuun saakka, jalustaa ja takaosaa myöten.

Tähän työhön sopivat mainiosti myös kaiverretut tekstit hashtag-merkkeineen, ja häsärit on valittu sisällöiltäänkin osuvasti.

 

 

2. SIJA
Tapio Vääräsmäki, Uurainen: Kynsi koski
500 euroa

Tapio Vääräsmäki, Kynsi koski. Kuva Minna Haveri.

Teoksen aihe on hyvin perinteinen, kalastava karhu. Toteutuksessa yhdistyvät poikkeuksellisen taidokkaasti levollisuus ja dynaamisuus. Lohia tavoittelevan karhun voi miltei nähdä liikkuvan ja kalojen kiepsauttavan pyrstöään. On kuin karhu olisi jo ollut puun sisässä ja omalla voimallaan ponnistanut sieltä eläväksi. Karhun kynnet ovat jo kiinni lohen kyljessä ja ilme kertoo tyytyväisyydestä.

Tekijä on osannut ennakoida, mitä puusta voi saada, ja hänen kolmiulotteinen hahmottamiskykynsä vinoleikkauksen käyttöä myöten on huippuluokkaa. Koko pölli on käytetty tarkasti hyväksi. Kahdesta kappaleesta koostuva työ sulautuu kuin huomaamatta yhteen. Veistos on tehty kokonaan moottorisahalla. Se on viimeistelty hyvällä maulla, ja pinnan värjäämistä polttaen on käytetty harkiten.

3. SIJA
Esko Heikura, Kuhmo: Karhumadonna
300 euroa

Esko Heikura, Karhumadonna. Kuva Kimmo Heikkilä.

Karhua pidetään suomalaisten kantaisänä, ja karhulla ja ihmisellä ajatellaan olevan yhteinen syntyperä. Teoksessa villin luonnon teema ulottuu muinaisuskomuksiin saakka, karhun ja ihmisen liittoon. Kilpailuteeman omaperäinen tulkinta näyttää, että villeys voi olla muutakin kuin taistelua ja kamppailua. Teoksessa madonna – tai äiti maa – on ottanut karhunpojan hellästi syliin ja imettää sitä.

Veistos on harmoninen ja pelkistetty, mutta siinä on taidolla tehtyjä yksityiskohtia, kuten kasvojen ilmeet, sormet, kynnet ja tuohivirsut. Tekijä tuntee puumateriaalin hyvin. Hän luottaa ilmaisuunsa ja on rohkeasti jättänyt työn valtaosin valkoiseksi.

Veistos sisältää kiinnostavasti viitteitä taidehistoriaan, tekijän kertoman mukaan esimerkiksi Luolamadonnaan.

KUNNIAMAININTA
Timo Nevalainen, Pyhäjärvi: Kalassa

Timo Nevalainen, Kalassa. Kuva Kimmo Heikkilä.

Yleisön suosikikseen valitsema teos miellytti myös tuomaristoa. Ilomantsissa on iät ajat erästelty, kalasteltu ja taitettu taivalta veneellä. Timo Nevalaisen veistos on täällä kuin kotonaan. Aiheessa on huumoria, kun miehen kalakaverina onkin tällä kertaa karhu.

Puumateriaali on käytetty taitavasti ja tarkasti hyväksi. Kovertamalla tehty veistos on tekotavaltaan työläs. Työn laatu on huippua. Hahmot ovat ilmeikkäitä, ja kokonaisuudessa on paljon hauskoja yksityiskohtia, kuten veneen pohjalle kovertamalla tehdyt kalat.

Yleisöäänestyksen tulos

Tuomariston lisäksi Karhufestivaalien yleisö sai äänestää omaa suosikkiaan. Ylivoimaisin äänin voiton sekä 400 euron palkinnon vei
Timo Nevalainen, Pyhäsalmi: Kalassa


Voittajia hymyilyttää!

Pikaveistokisan tulos

Karhufestivaalin loppuhuipennuksena käytiin puolentoista tunnin pikaveistokisa, jonka palkintosijat ratkaistiin yleisöäänin. Ääniä annettiin kaikkiaan 673, ja sijoitukset olivat seuraavat:

  1. palkinto, 700 €
    Karl Jõumees, Pärnumaa, Viro
    Veistos Why to work?
    187 ääntä
  2. palkinto, 400 €
    Timo Nevalainen, Pyhäjärvi
    Veistos Äiti ja lapsi
    104 ääntä
  3. palkinto, 300 €
    Juha Käkelä, Ylöjärvi
    Veistos Horse Power
    66 ääntä

 

Maaseudun Sivistysliitto valitsi veistoksia kokoelmaansa

Kilpailusääntöjen mukaisesti Maaseudun Sivistysliitto sai valita kummastakin kisasta kaksi veistosta ITE-taiteen kokoelmaansa. Valituiksi tulivat pitkästä kisasta Esko Heikuran Karhumadonna ja Juha Käkelän veistos Suomalaiset marjanpoimijat. Pikakisasta kokoelmaan pääsivät Ulla Haglundin Metsän kissa ja Leo Löppösen Loikka.

Osuuspankki antoi nimikkopalkinnon

Pekka Niskanen, Ystävykset. Kuva Minna Haveri.

Karhufestivaalin yhteistyökumppanina ensimmäistä kertaa toiminut Vaara-Karjalan Osuuspankki myönsi pikaveistokilpailussa oman nimikkopalkintonsa. Sen sai haapajärveläinen Pekka Niskanen Ystävykset-veistoksella, jonka palkitsija koki liittyvän omiin arvoihinsa.

 

 

 

 

 

 

Tuomaristossa monipuolista osaamista

Tuomaristoon kuuluivat puheenjohtajana maakuntaneuvos Markku Lappalainen ja jäseninä projektikoordinaattori, TaT Minna Haveri, viestintäjohtaja Satu Härkönen, toimitusjohtaja Raili Hyvönen, eläkkeellä oleva toiminnanjohtaja Jouni Korhonen ja elämystaiteilija Marika Walldén. Tuomariston sihteerinä toimi kulttuurituottaja Raija Kallioinen Maaseudun Sivistysliitosta.

Ensi vuoden teemana liikkuva karhu

Karhufestivaaleille on luvassa edelleen jatkoa. Ensi vuoden tapahtuma on elokuussa karhunmetsästyksen alun kieppeillä, mutta ajankohtaa ei ole vielä lyöty lukkoon. Teemaksi on päätetty Go-Bear-Go, suomeksi huumori silmäkulmassa Kou-Karhu-Kou. Veistäjät haastetaan tekemään liikkuvaa ja eloisasti toteutettua karhua.

Viisi vuotta kestäneet Karhufestivaalit ovat tuottaneet Ilomantsiin jo satoja karhuveistoksia mitä moninaisimmin tyylein ja teemoin. Veistotaitureiden töitä on esillä Katri Vala -kulttuurikeskuksessa sekä kesäisin ilomantsilaisten liikelaitosten ja kunnan kiinteistöjen pihapiireissä kaikkien nähtävillä. Tavoitteena on vuosien mittaan luoda Ilomantsiin kulttuurinähtävyys Tuhannen karhun maa.