Ajankohtaista

Multainen ja kultainen kosketus

        ”Maaseudun Sivistysliiton voima on multaisessa ja kultaisessa kosketuksessa, arjen käytäntöjen ja elämän ihanteiden yhdistämisessä”, kirjoittaa MSL:n puheenjohtaja Pekka Perttula kutsuen jäsenjärjestöjämme ja yhteistyökumppaneitamme tulevaisuuskeskusteluihin.
        Perttula tarjoaa sooloesitysten tilalle yhteissoittoa. ”Järjestöjen järjestönä Maaseudun Sivistysliitto voi olla kapellimestari, orkesterin kokoaja ja yhtenäisen esityksen rakentaja. Työtä pitää tehdä yhdessä, muiden taidot tunnistaen ja oma osaaminen siihen sovittaen.”

Poukama, Hyvän Mielen Paikat, Vastaanottava Tunturi-Lappi, Syötävä Puisto, Paikan Tuntu, Ympäristöluotsit, ITE-taide, Karhufestivaali, Vähähiiliiset kylät, Citytorppari, Life Aquatic Rauma -tapahtuma, Green Care tai Grey Cube Galleriat tuntuvat tutuilta ja lämmittävät mieltä.

Hankkeet ja tapahtumat ovat jaettua osallisuutta ja yhteenkuuluvuutta, tarttumista uuteen aikaan perinteistä sivistys- ja kulttuuriosaamista kunnioittaen. Ne ovat yhdessä tehtyjä. Kaikkia näitä hankkeita ja tapahtumia yhdistää Maaseudun Sivistysliitto.

Ne ovat samanaikaisesti työnäytteitä ja näyteikkunoita: rumuudesta rakennettavaa kauneutta, köyhyydestä nousevaa rikkautta ja nöyryydestä kasvavaa ylpeyttä. Ne ovat parasta ja perinteistä kansansivistystyötä, itsekasvatusta ja yhdessä tehtyä tai itse tehtyä ja yhdessä kasvatettua.

Maaseudun Sivistysliiton voima on multaisessa ja kultaisessa kosketuksessa, arjen käytäntöjen ja elämän ihanteiden yhdistämisessä. Ilman kavereita ei synny kosketusta. Rannalla ei auta huhuilla, jos toisilta rannoilta ei kuulu vastakaikua. Kukin voi huutaa itsekseen. Korpi raikaa ja kaikaa, mutta äänet eivät muutu teoiksi.

Järjestöjen järjestönä Maaseudun Sivistysliitto voi olla kapellimestari, orkesterin kokoaja ja yhtenäisen esityksen rakentaja. Työtä pitää tehdä yhdessä, muiden taidot tunnistaen ja oma osaaminen siihen sovittaen.

On rikottava ”hallinnollisia” rajoja, osattava yhdistää hyvän mielen paikoista hankittu osaaminen vähähiilisten kylien kehittämiseen. Pitää antaa arvo prosessien hahmottamiselle ja hallinnalle, mutta ennen muuta ison kuvan näkemiselle ja kyvylle yhdistää erilaisia asioita.

Keskustelukutsuja pyöreisiin pöytiin

MSL:n hallitustyössä haemme kevään aikana syvyyttä sisältöihin, kokoamme omaa osaamistamme ja lavennamme yhteyksiämme. Työvälineenä ovat ”pyöreän pöydän keskustelut”. Tavoitteena on, että tunnemme toisemme paremmin mutta myös meidät opitaan tuntemaan paremmin.

Maaseudun Sivistysliittoon ja sen jäsenjärjestöihin on varastoitunut niin paljon osaamista, että jos sitä ei osata hyödyntää ja jalostaa, niin voimmeko vilpittömästi pitää itseämme kansansivistysjärjestönä? Kansansivistystyössä oikeat ihmiset saadaan kohtamaan oikeaan aikaan oikeassa paikassa oikeissa asioissa.

Pyöreän pöydän keskusteluissa aprikoidaan nuorten MSL:ää, luodataan tätä hetkeä ja viedään MSL 2020-luvulle. Osallisuus ja yhteisöllisyys, kulttuuri ja paikallisuus virittävät yhtä keskustelua. Maaseutuyrittäjyydestä kummutetaan niin taloudellista kuin kulttuurista elinvoimaa. MSL:n taloudellista pohjaa 2020-luvulle vankistetaan yhdessä pyöreässä pöydässä.

Opintotoiminnasta ei tingitä, vaan opintojaosto jatkaa työtään kooten kattavasti mukaan kaikki halukkaat MSL:n jäsenjärjestöt. Jos koulutustoiminta ei ole ajan tasalla, tieto jää jakamatta ja kansansivistystehtävä vaillinaisesti tehdyksi. Ilman koulutusta ei myöskään järjestöillä ole tietämystä eikä jatkuvuutta.

Edellä kuvatulla otteella käynnistämme MSL:n hallituksen työtä helmikuussa 2017. Haemme ennakkoluulottomasti uusia työtapoja, hyödynnämme opittua ja etsimme uusia yhteyksiä. Suomi tarvitsee hyviä ihmisiä ja kunnon kansalaisia.

Noormarkussa 9.2.2017
Pekka Perttula
Maaseudun Sivistysliiton puheenjohtaja